Ero sivun ”Juho Kusti Paasikivi” versioiden välillä

=== Senaattori ===

Maaliskuussa 1908 [[Mechelinin senaatti]] sai eduskunnalta [[epäluottamuslause]]en ja erosi. Seuraavassa kuussa keisari hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit pidettäväksi 1. ja 2. heinäkuuta.<ref name="polvinen-41b">Polvinen, Heikkilä & Immonen (1989), s. 176</ref> Juho Kusti Paasikivi valittiin [[Hjeltin senaatti]]in valtiovaraintoimituskunnan päälliköksi eli niin sanotuksi finanssisenaattoriksi 1. elokuuta.<ref name="polvinen-42">Polvinen, Heikkilä & Immonen 1989, s. 184.</ref> Hänen tärkeimmäksi talouspoliittiseksi kysymyksekseen nousi ulkomaisen lainan hankkiminen Suomen menojen kattamiseksi.<ref name="polvinen-43">Polvinen, Heikkilä & Immonen 1989, s. 185.</ref> Vajetta oli syntynyt erityisesti [[Suomen rautatieliikenne|rautatieverkoston]] rakentamisesta 1860-luvulta lähtien.<ref name="polvinen-42"/> Paasikivi onnistui saamaan englantilaisilta lajissaan sittemmin viimeiseksi osoittautuneen Venäjän vallan aikaisen valtiolainan.<ref name="polvinen-44">Polvinen, Heikkilä & Immonen 1989, s. 186.</ref>

 

Suomen itsenäistymisen aikoihin Paasikivi oli mukana pohjoismaiden hallituksille Suomen julistautumisesta itsenäiseksi valtioksi ilmoittamaan lähetetyssä lähetyskunnassa. Hän kuului [[monarkia]]n kannattajiin ja liittyi Suomalaisen puolueen seuraajaksi vuonna 1918 perustettuun [[Kansallinen Kokoomus|Kokoomukseen]]. Suomeen valittiin kuningas, mutta Saksan hävittyä [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] Paasikiven hallitus erosi ja Suomi alkoi ajautua kohti tasavaltaa. Paasikivi toimi rauhanneuvottelijana 1920-, 1930- ja 1940-luvuilla moneen otteeseen. Paasikivi oli myös kolmen hallituksen pääministeri. Vuosina 1936–1939 Paasikivi toimi Suomen lähettiläänä [[Tukholma]]ssa ja vuosina 1940–1941 Moskovassa.