Ero sivun ”Eugen Schauman” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 20002350, jonka teki Minilammas (keskustelu) kyllä tässä akkusatiivi on parempi kuin partitiivi Merkkaus: Kumoaminen |
Htm (keskustelu | muokkaukset) →Jälkimaine: Kuvateksti: muita sukuhautaan ja sen viereiseen hautaan haudattuja |
||
Rivi 88:
== Jälkimaine ==
[[Tiedosto:Schaumanin hautamuistomerkki.jpg|thumb|upright|Eugen Schaumanin hauta [[Näsinmäen hautausmaa]]lla. Muistomerkin suunnitteli arkkitehti [[Valter Jung]]. Sukuhautaan on haudattu myös Eugenin äiti Elin Maria Schauman, joka kuoli Eugenin ollessa yhdeksänvuotias. Kuvan oikeassa reunassa on Eugenin sisaren, taiteilija [[Sigrid Schauman]]in hauta.]]
Eugen Schauman sai teolleen hyväksynnän niiltä suomalaisilta, jotka sortovuodet olivat vihastuttaneet.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Suuret Suomalaiset|Vuosi=2004|Selite=Yleisradiossa vuonna 2004 tehdyn Suuret Suomalaiset -äänestykseen perustuva kirja|Julkaisupaikka=Helsinki|Sivu=248|Julkaisija=Otava|Tunniste=ISBN 951-1-19538-7}}</ref> Ylioppilaat tekivät hänen haudalleen pyhiinvaelluksia ja käynnistivät keräyksen muistomerkin hankkimiseksi jo ennen ruumiin siirtämistä Porvooseen.<ref name="kultti">Marja Vuorinen: [http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=680 Uusmaalaisia henkilökultteja (kirja-arvostelu)] Agricolan kirja-arvostelut 25.2.2005. Viitattu 27.8.2012.</ref> Schaumanin kulttia ylläpidettiin varsinkin yliopiston [[Nylands Nation|Uusmaalaisessa osakunnassa]] ja [[Helsingin yliopiston ylioppilaskunta|ylioppilaskunta]] pystytti hänen haudalleen Porvooseen komean hautamuistomerkin.<ref name="KB" /> [[Valter Jung]]in suunnittelema muistomerkki valmistui vuonna 1910.<ref name="kuka" /> Myös Schaumanin alkuperäiselle hautapaikalle Malmin hautausmaalle pystytettiin [[Robert Stigell]]in suunnittelema muistomerkki, jossa kerrotaan hänen olleen haudattuna siihen 15.6.1904–4.5.1906.<ref>Marja Pehkonen: ''Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta'', s. 139–141. Helsingin kaupunginmuseo (Narinkka-sarja) 2008.</ref>
| |||