Versio 13. syyskuuta 2021 kello 10.58 muokkaa Velivieras (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 3 970 muokkausta Lisätty linkki. Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 15. syyskuuta 2021 kello 11.28 muokkaa kumoa Velivieras (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 3 970 muokkausta Lisätty lähteellistä tietoa ja otettu lähteetöntä ja tarpeetonta tietoa pois. Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Käräjät''' ovat vanhimpien, oppineimpien tai valittujen edustajien kokous, johon keräännytään eri puolilta yhteisten asioiden hoitamiseksi. Käräjillä voidaan esimerkiksi vaihtaa tietoa, päättää asioista, käydä oikeutta, tai ylläpitää lakeja, perinteitä ja ihmissuhteita. Nykyisin käräjillä tarkoitetaan lähinnä oikeuslaitoksen ~~oikeusistuntoa. Perinteinen ''käräjälaitos'' on kuulunut jossain muodossa lähes kaikkien~~ [[~~luonnonkansa~~Käräjäoikeus\|~~luonnonkansojen~~käräjäoikeutta]]. ~~ja muiden muinaisten pienten yhteisöjen perinteisiin.~~ == Nimen etymologia == Sana ''käräjät'' on todennäköisesti ''kerätä''-verbin johdos<ref name=":1">{{Kirjaviite\|Tekijä=Erkki Itkonen (toim.)\|Nimeke=Suomen sanojen alkuperä\|Vuosi=2013\|Sivu=479\|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref>, sillä käräjille usein keräännytään eli kokoonnutaan. Vanhoissa lähteissä se esiintyy myös muodossa ''käreiä'', ''käriä'' ja ''keräjä(t)''.<ref name=":1" /> Historiallisissa lähteissä sana esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1443.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Mikko K. Heikkilä\|Nimeke=Keskiajan suomen kielen dokumentoitu sanasto ensiesiintymävuosineen\|Vuosi=2017\|Sivu=58\|Julkaisija=Mediapinta}}</ref> Suomen sana "käräjät" (vanhassa muodossa myös "keräjät") tulee sanasta "kerätä", sillä käräjille usein keräännytään eli kokoonnutaan. Käräjillä usein neuvotellaan eli ''pidetään neuvoa''. ''Neuvo'' tarkoittaa alun perin jotakuinkin viisautta ja ohjetta käytännön asioissa, ja neuvonpito on siis tarkoittanut käytäntöihin liittyvän viisauden ja ohjeiden (lakien) ylläpitämistä käyttämällä ja soveltamalla niitä. Neuvotteluun osallistuvien joukko on ''neuvosto''.▼ ▲~~Suomen sana "käräjät" (vanhassa muodossa myös "keräjät") tulee sanasta "kerätä", sillä käräjille usein keräännytään eli kokoonnutaan.~~ Käräjillä usein neuvotellaan eli ''pidetään neuvoa''. ''Neuvo'' tarkoittaa alun perin jotakuinkin viisautta ja ohjetta käytännön asioissa, ja neuvonpito on siis tarkoittanut käytäntöihin liittyvän viisauden ja ohjeiden (lakien) ylläpitämistä käyttämällä ja soveltamalla niitä. Neuvotteluun osallistuvien joukko on ''neuvosto''. == Historia == Vaikka [[demokratia]]-käsitteen käyttäminen [[Klaaniyhteiskunta\|heimoyhteiskuntien]] yhteydessä on [[anakronismi\|anakronistista]], voidaan käräjälaitoksia luonnehtia suhteellisen demokraattisiksi verrattuna esimerkiksi moniin muinaisiin [[korkeakulttuuri\|korkeakulttuureihin]]. Mukana käräjillä ovat voineet olla sukujen vanhimmat, perheiden päämiehet tai jopa kaikki täysi-ikäiset miehet. Joissain kulttuureissa myös hedelmällisen ikänsä ohittanut nainen on voitu ottaa käräjille. Jos on ollut tärkeää saada kaikkien sukujen edustajat paikalle (esimerkiksi koko yhteisön kattavan yksimielisyyden löytämiseksi), eikä aikuista miestä ole tavoitettavissa tai elossa, on myös tällöin arvostettu, mieluiten vanhempi nainen voinut edustaa perhettään. [[Matriarkaatti\|Matriarkaalisissa]] yhteisöissä neuvoa ovat pitäneet yleensä vanhat naiset. Heimoyhteiskunnissa oli vain harvoin muita selvästi enemmän yhteisöllistä valtaa omaavaa yläluokkaa, joka olisi voinut määrätä päätökset ja lait. Päällikkökin sai usein valtansa neuvostolta, ja häntä sitoivat perinteet ja neuvoston säätämät lait. Yhteiskunnat ovat usein kasvaessaan ja kehittyessään muokkautuneet hierarkkisemman vallanjaon suuntaan ja jopa yksinvaltiuteen. Oikeusistunnoissa käräjäluonne on kuitenkin säilynyt myös itsevaltiuden aikana, ja siksi niitä kutsutaan käräjiksi nykyisin. (Katso [[käräjäoikeus]]). Neuvosto on myös voinut toimia vallanpitäjien neuvonantajana, mutta nämäkin usein korvaavat yksittäiset [[neuvonantaja]]t, jotka eivät välttämättä neuvottele keskenään tai edusta kansaa monipuolisesti.▼ Käräjät ovat olleet monen heimokulttuurin mittakaavassa korkea yhteiskunnallinen toimitus. Käräjät ovat pitäneet yllä heimon lakeja, perinteitä ja yhteenkuuluvuutta. Toisinaan käräjät ovat jopa yhdistäneet useita kansoja tai heimoja laajemmiksi hallinnollisiksi kokonaisuuksiksi, vaikkakin löyhästi. Esimerkiksi joillakin intiaanien [[pow-wow]]-käräjillä kokoontuvat edustajat useammasta heimosta tai kansasta. Tällöin neuvotellaan usein yhteistyöstä, sopimuksista tai rauhasta. Pienet käräjät ovat esimerkiksi kyläyhteisön vanhinten kokous. ▲Vaikka [[demokratia]]-käsitteen käyttäminen [[Klaaniyhteiskunta\|heimoyhteiskuntien]] yhteydessä on [[anakronismi\|anakronistista]], voidaan käräjälaitoksia luonnehtia suhteellisen demokraattisiksi verrattuna esimerkiksi moniin muinaisiin [[korkeakulttuuri\|korkeakulttuureihin]]. Mukana käräjillä ovat voineet olla sukujen vanhimmat, perheiden päämiehet tai jopa kaikki täysi-ikäiset miehet. Joissain kulttuureissa myös hedelmällisen ikänsä ohittanut nainen on voitu ottaa käräjille. Jos on ollut tärkeää saada kaikkien sukujen edustajat paikalle (esimerkiksi koko yhteisön kattavan yksimielisyyden löytämiseksi), eikä aikuista miestä ole tavoitettavissa tai elossa, on myös tällöin arvostettu, mieluiten vanhempi nainen voinut edustaa perhettään. [[Matriarkaatti\|Matriarkaalisissa]] yhteisöissä neuvoa ovat pitäneet yleensä vanhat naiset. Heimoyhteiskunnissa oli vain harvoin muita selvästi enemmän yhteisöllistä valtaa omaavaa yläluokkaa, joka olisi voinut määrätä päätökset ja lait. Päällikkökin sai usein valtansa neuvostolta, ja häntä sitoivat perinteet ja neuvoston säätämät lait. Yhteiskunnat ovat usein kasvaessaan ja kehittyessään muokkautuneet hierarkkisemman vallanjaon suuntaan ja jopa yksinvaltiuteen. Oikeusistunnoissa käräjäluonne on kuitenkin säilynyt myös itsevaltiuden aikana, ja siksi niitä kutsutaan käräjiksi nykyisin. (Katso [[käräjäoikeus]]). Neuvosto on myös voinut toimia vallanpitäjien neuvonantajana, mutta nämäkin usein korvaavat yksittäiset [[neuvonantaja]]t, jotka eivät välttämättä neuvottele keskenään tai edusta kansaa monipuolisesti. Käräjäpaikat ovat usein olleet erityisiä. Käräjiä on pidetty esimerkiksi käräjätalossa, käräjäteltassa, merkittävällä luonnonpaikalla tai kalmiston tai palvontapaikan lähellä. Käräjäpaikat on usein koettu pyhiksi ja loukkaamattomiksi. Tämä on ehkä parantanut osanottajien rehellisyyttä. Käräjäpaikalla täytyy puhua totta, sillä muuten henkiolennotkin suuttuvat. Käräjäpaikoilla tehdyt sopimukset ja [[vala]]t ovat myös erityisen pitäviä. Rautakauden Viron maakuntien yhteisten asioiden päättämistä varten järjestettiin käräjiä, joista [[Henrikin Liivinmaan kronikka\|Henrikin Liivinmaan kronikassa]] mainitaan nimeltä [[Võro\|Ugandin]] maakunnan käräjät [[Otepää\|Otepäällä]] sekä [[Harjumaa\|Harjumaan]] käräjät [[Raikküla\|Raikkülassa]]. Näille käräjille osallistuivat pitäjien johtajat toisin kuin kansankäräjille joihin osallistuivat kaikki vapaat miehet.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Aivar Kriiska & Andres Tvauri\|Nimeke=Viron esihistoria\|Vuosi=2007\|Sivu=205–206\|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref> == Käräjät suomalaisessa kansanperinteessä ==

Ero sivun ”Käräjät” versioiden välillä