Ero sivun ”Savolaiset” versioiden välillä

| asuinalueet = [[Kuva: Etelä-Savo.vaakuna.svg|22px]] [[Etelä-Savo]]<br>[[Kuva: Pohjois-Savo.vaakuna.svg|22px]] [[Pohjois-Savo]]<br>[[Kuva:Kainuu.vaakuna.svg|22px]] [[Kainuu]]<br>[[Kuva:Pohjois-Karjala.vaakuna.svg|22px]] [[Pohjois-Karjala]]<br>[[Kuva:Keski-Suomi_Coat_of_Arms.svg|22px]] [[Keski-Suomi]]<br>[[Kuva:Päijät-Häme.vaakuna.svg|22px]] [[Päijät-Häme]]<br> [[Kuva:Keski-Pohjanmaa.vaakuna.svg|22px]] [[Keski-Pohjanmaa]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20110720190402/http://internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/murteet/murrealu.html#4 |nimeke=Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet{{deadlink|tekijä=Savolainen, Erkki|julkaisu=Suomen murrealueet|ajankohta=1998|julkaisija=Internetix.fi|viitattu=8.3.2011}}</ref><br>[[Kuva:Pohjois-Pohjanmaan_vaakuna.svg|22px]] [[Pohjois-Pohjanmaa]]

Stereotyyppinen savolainen on puhelias, leppoisa, lupsakka ja humoristinen jopa vääräleukaisuuteen asti. Kielteisenä piirteenä savolaisiin liitetään kierous, joskin Anne-Maria Nupposen väitöstutkimuksen mukaan kyseessä ei ole varsinainen petollisuus<ref name="IS">Ilta-Sanomat 9.4.2011: [http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288381507808.html Nyt se todistettiin tieteellisesti - tässä kolme totuutta savolaisuudesta!]</ref>. Pikemminkin savolainen kiertely ja kaartelu asian ympärillä on usein tarkoitettu huumoriksi<ref name="IS"/> tai kohteliaisuudeksi, tylyyden välttämiseksi<ref name="Vitonen">Virolainen, P.: [http://vitonen.fi/kulttuuri/savolainen-selviaa-huumorin-keinoin/ Savolainen selviää huumorin keinoin]. Vitonen, 29.04.2013.</ref>. Yhteiskuntatieteilijä Jarmo Siltaoja on esittänyt savolaisen vitsikkyyden kumpuavan Savon vaikeista olosuhteista, joissa maanviljelijät ovat keventäneet vastoinkäymisiään huumorilla<ref name="SS">Heinonen, A.: [http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kulttuuri/savolainen-valkaisee-mustan-huumorilla/1317261 Savolainen valkaisee mustan huumorilla]. Savon Sanomat, 16.04.2013.</ref>. "Hätäkö tässä elläessä, eijoo vilun eikä nälän puutetta", on savolainen saattanut letkauttaa kuulumisia kysyttäessä<ref name="Vitonen"/>. Savolainen keskustelutaito on kenties taustalla siihen, että "piälysmiehen" eli johtajan rooli sopii savolaiselle hyvin<ref name="SS"/>. Kaarlo Hännisen "Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi yksiopettajaisia kouluja varten" vuodelta 1929 sanoo savolaisista seuraavaa: ''"Savolainen heimohaara on ehkä syntynyt hämäläisten ja karjalaisten sekoituksesta. Savolainen on luonteeltaan leikillinen''; ''hänen kielimurteensa on lausunnaltaan erikoista."''<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20110514043011/http://www.sci.fi/~alphabet/heimot.html|nimeke=SUOMEN KANSAN HEIMOT|tekijä=Hänninen, Kaarlo|julkaisu=Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi yksiopettajaisia kouluja varten|ajankohta=1929|julkaisija=Osakeyhtiö Valistus, Raittiuskansan Kirjapaino Oy|viitattu=8.3.2011}}</ref>