Ero sivun ”Lars Gabriel von Haartman” versioiden välillä

'''Lars Gabriel von Haartman''' (myös suom. ''Lauri'') ([[23. syyskuuta]] [[1789]] [[Turku]] – [[16. joulukuuta]] [[1859]] [[Merimasku]]) oli suomalainen, syntyjään [[ruotsin kieli|ruotsinkielinen]] talouspoliitikko ja vapaaherra. Haartman olisai liikanimeltäänliikanimen "Hänen”Hänen Hirmuisuutensa"Hirmuisuutensa” (ruotsiksi "Hans Förskräcklighet"). Hän oli kreivi [[Kustaa Mauri Armfelt]]in ohella niitä johtavia suomalaispoliitikkoja, jotka kannattivat Suomen tulevaisuuden kehittämistä [[Venäjä|Venäjän keisarikunnan]] osana.<ref name="bs">[http://biografiasampo.fi/henkilo/p2622 Biografiasampo: Lars Gabriel von Haartman] Viitattu 23.5.2021.</ref>

Lars Gabriel von Haartman oli [[Turun akatemia]]n [[lääketiede|lääketieteen]] [[professori]]n ja [[rehtori]]n [[Gabriel Erik von Haartman|Gabriel Haartman]]in poika. Lars matkusti isänsä mukana [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]in vuonna 1808 ollessaan 19-vuotias. Isä Gabriel Haartman toimi Pietarissa Turun akatemian edustajana. Isän motiiveinapyrkimyksenä oli saada pojallepojalleen jokin korkea virka Pietarista. Haartman pääsikin nuorella iällä [[Venäjä]]nVenäjän ulkoasiainministeriön palvelukseen, ja jo vuonna 1811 hänestä tuli Suomen asiain komitean virkamies ja Turun akatemian kanslerin sihteeri,. ja hänHän jäi edelleen Pietariin. Haartmanja toimi Pietarissa lähes yhtäjaksoisesti vuoteen 1827 saakka. HänHaartman tottui Venäjällä vallinneeseen virkavaltaiseen ja taantumukselliseen henkeen, jokaja se näkyi hänen toiminnassaan myöhemminkin.

HaartmaninHaartman puolisoavioitui vuodestavuonna 1820 oli vapaaherratar Gustava Maria Sofia Mannerheim,Mannerheimin kreivikanssa; puoliso oli [[Carl Erik Mannerheim]]in ja kreivitär [[Vendla Sofia Mannerheim]]in tytär,. ja vuodestaVuonna 1831 hovineitiHaartman avioitui ensimmäisen vaimonsa sisaren, hovineiti ja vapaaherratar Eva Wilhelmina Charlotta Mannerheim,Mannerheimin ensimmäisen puolison sisarkanssa. Tilanomistaja, valtiopäivämies [[Carl August Gabriel von Haartman]] (1844–1927) oli Lars Gabriel von Haartmanin poika toisesta avioliitosta.<ref name="bs"/>

Haartmanin terveydentila vaati ulkomaanmatkaamatkustamsta ulkomaille, ja vuosien 1827–1829 aikana hän teki matkan, joka suuntautui [[Ruotsi]]in, [[Tanska]]an, [[Italia]]n pohjoisosiin, [[Alankomaat|Alankomaihin]], [[Belgia]]an, [[Ranska]]an ja [[Englanti]]in suuntautuneen matkan. Paitsi,Terveytensä ettähoitamisen hänlisäksi hoiti matkallaHaartman terveyttään, häntutustui myös tutustui talouden toimintaan eri maissa. jaHän uskoi, että taloudellisen kukoistuksen saavuttaminen on mahdollista vain valtion voimakkaalla tuella ja yksityisen yritteliäisyyden kannustamisella.

Haartmanin palattua [[Suomi|Suomeen]] hänet kutsuttiin senaatin jäseneksi, mutta jo vuonna 1831 hänestä tehtiin [[Turun ja Porin lääni]]n [[maaherra]]. Toimiessaan kuvernöörinä Haartman oli paljoltipaljon tekemisissä talouden kanssa ja osallistui muun muassa Venäjän ja Ruotsin kanssa tehtyjen kauppasopimuksien solmimiseen. HaartmanHänet valittiin myös neljään otteeseen [[Suomen Talousseura]]n puheenjohtajaksi. Haartmanin toiminnan seurauksena perustettiin vuonna 1840 [[Mustialan maanviljelysopisto]]. Opiston tarkoituksena oli opettaa tehokasta karjanhoitoa ja Suomen oloihin soveltuvaa vuoroviljelyä. Mustialan opiston perustamisesta alkoi maanviljelysopetus Suomessa.

Vuonna 1840 Haartman palasi [[von Haartmanin senaatti|senaattiin]], jossa hän nousi seuraavana vuonna talousosaston varapuheenjohtajaksi. Hän toimi tehtävässä aina vuoteen 1858 saakka ja sai tuona aikana hän sai aikaan suuria mullistuksia Suomen talouselämässä. Haartmanin ansiota oli hyvin pitkälti Suomen sekavien rahaolojen järjestäminen. HaartmaninHänen tultuatultuaan Suomen raha-asioitten hoitajaksi ruotsalaiset setelit poistettiin käytöstä. Ne vaihdettiin [[Tukholma]]ssa hopearahoiksi, jotka taasen lyötiin Pietarissa [[hopearupla|hopearupliksi]]. Haartmanin toiminnan seurauksena Ruotsin raha poistui Suomesta ja hopearuplasta tuli virallinen rahayksikkö ennen vuoden 1860 [[hopeamarkka|hopeamarkan]] tuloa. Myös [[Suomen Pankki|Suomen Pankin]] asema muuttui ja siitä tuli [[keskuspankki]].

Suomen vaurastumisen myötä alkoi liikenneyhteyksien parantaminen alkoi. Haartman uskoi henkilökohtaisesti [[kanava|kanavien]] hyödyllisyyteen Suomessa, ja Haartmanhän pani alkuun Itä-Suomen kehittymisessä avainasemassa olleen [[Saimaan kanava]]n rakentamisen. Myös Suomen [[rautatie]]verkoston rakentaminen pantiin alulle Haartmanin aikana, jolloin aloitettiin [[Helsinki|Helsingin]] ja [[Hämeenlinna]]n välisen rautatien rakentaminen. Haartmanin ansioiksi voidaan lukea myös Helsingin, [[Turku|Turun]] ja [[Vaasa]]n teknillisten koulujen perustaminen sekä metsävirkakunnan perustaminen, josta myöhemmin kehittyi [[metsähallitus]].

Keisari [[Nikolai I]] kuoli Vuonna 1855 ja [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II:sta]] tuli keisari. Haartman erotettiin virastaan talous­osaston vara­puheen­johtajanajohtajan virasta Aleksanteri II:n aikana vuonna 1858, ja seuraavana vuonna etevänä talousmiehenä tunnettu Haartman kuoli 70 vuoden iässä.

Haartman sai liikanimensä virkavaltaisuutensa ja äreytensä vuoksi. Haartman oli mielipiteissään jyrkkä ja ehdoton, mikäja se suututti muita. Haartmania on myös arvosteltu liian talouskeskeisestä ajattelusta, sillä hänen on katsottu panneen talouskysymykset kaikkien muiden kysymysten edelle. Joka tapauksessa Haartman on jäänyt Suomen historiaan Suomen talouselämän kehittäjänä ja valtiontalouden lujittajana. Haartmanin ajan olosuhteet, tiukka taantumuksellisuus ja itsevaltaisuus, vaikeuttivat kaikkia uudistuksia, mikä lisää Haartmanin saavutusten arvoa.{{Kenen mukaan}}