Ero sivun ”Urho Kekkonen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 87.95.8.214) ja palautettiin versio 19875919, jonka on tehnyt Htm: ei ihan saman mittakaavan juttu kuin muut listassa
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
→‎Lapsuus ja nuoruus: Täsmennetään sisällissotaa.
Rivi 100:
 
=== Lapsuus ja nuoruus ===
 
”Sain lahjaksi onnellisen lapsuuden” on Urho Kekkonen sanonut lapsuudestaan. Koulun Urho Kekkonen aloitti Lapinlahdella. Käytyään kolme vuotta [[kansakoulu]]a hän sai pyrkiä Iisalmen yhteiskouluun. Iisalmesta muutettiin jo seuraavana vuonna Kajaaniin, minne vuosisadan vaihteessa oli perustettu saha ja selluloosatehdas. Isä Juho pääsi [[Kajaani (yritys)|Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön]] tukkiasioitsijaksi ja niin syksyllä 1911 Urho siirtyi Kajaanin Yhteiskoulun toiselle luokalle. Hän oli luokan nuorin oppilas. Hän ei ollut mallioppilas, vaan kuriton ja vallaton. Yläluokilla hän oli koulun toverikunnan johdossa ja toimitti sen lehteä Mielikkiä ja sai vuosijuhlissa harjoitella puheiden pitämistä. Hän luki myös innokkaasti historian ja kaunokirjallisuuden teoksia. Hän sai myös 12-vuotiaasta alkaen olla mukana isänsä uittotyömailla.<ref name="Nuori Urho 8-13">Nuori Urho, s. 8–13.</ref>
 
Rivi 109 ⟶ 108:
Vuonna 1949, kun Kekkosesta ryhdyttiin toden teolla tekemään presidenttiä, Lepikon torpan valokuvasta [[retusoida|retusoitiin]] savupiippu pois tarkoituksena esittää Kekkonen ”savupirtin poikana” ja luotiin muutenkin tarpeelliseksi katsottu kuva Kekkosesta kansan syvistä riveistä nousseena ”sivistyneenä jätkänä”.<ref name="presidentti151">Haataja & Friman 2001, s. 151.</ref> Juho Kekkonen oli ostanut Lepikon torpan kesällä 1900 ja Kekkosen perhe asui siinä vuoteen 1906 saakka. Kekkoset muuttivat 1906 Pielavedeltä ensin [[Kuopio]]on ja myöhemmin perheen isän työmaiden muuttuessa edelleen [[Lapinlahti|Lapinlahdelle]], [[Iisalmi|Iisalmeen]] ja lopuksi vuonna 1911 [[Kajaani]]in. Kajaanissa Kekkoset asuivat Kalliokatu 7:ssä ja Juho Kekkonen toimi työnjohtajana Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön palveluksessa. Täällä myös Urho Kekkonen kävi suurimman osan oppikoulua.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kuuluisa+torppa+savupiipulla+ja+ilman/1135236294010 | Tekijä=Martti Heikkinen| Nimeke=Kuuluisa torppa savupiipulla ja ilman| Julkaisu=Helsingin Sanomat| Ajankohta=13.5.2008| Viitattu=17.2.2010}}</ref>
 
Lukiolaisena Kekkonen liittyi [[Kajaani]]n [[suojeluskunta]]an ja osallistui [[Suomen sisällissota]]an [[Kajaanin sissirykmentti|Kajaanin sissirykmentin]] mukana valkoisen hallituksen[[Valkoiset|valkoisten]] joukoissa. Hän osallistui muun muassa [[Kuopion taistelu|Kuopion]], ja [[Varkauden taistelu|Varkauden valtauksiin]], [[MouhunMäntyharjun taistelu|Mouhunrintama]]n ja [[Viipurin taistelu (Suomen sisällissota)|Viipurin taisteluihin]] sekä johti sodan loppuvaiheessa [[Hamina]]ssa yhdeksän [[Suomen Punainen Kaarti|punaisen]] teloittamista.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Juhani Saarinen | Otsikko = Myös Kekkonen osallistui teloituksiin | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Vuosi = 2007 | Numero = 137 | Sivut = A 6 | www = http://www.hs.fi/artikkeli/1135227393095 | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
Kekkonen [[kalju]]untui suhteellisen nuorella iällä. Tämän väitettiin johtuneen siitä, että hänen ollessaan vähän toisella kymmenellä perheen vuokraemäntä Kajaanissa antoi hänelle niin kovaa tukkapöllyä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Suomalainen, Jorma, Laitinen, Eino | Nimeke = Näin pahat kielet kertoivat | Sivu = 8 | Selite = 1. p. | Julkaisupaikka = Kajaani | Julkaisija = Kainuun sanomat | Vuosi = 1984}}</ref>