Ero sivun ”Toivo Kärki” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kekkone (keskustelu | muokkaukset)
→‎Jatkosota: jätetään mielipiteet veks
Kekkone (keskustelu | muokkaukset)
→‎Sodanjälkeinen aika: mielipiteitä veks
Rivi 62:
{{Lähteetön}}
[[Tiedosto:Toivo Kärki 1947.jpg|thumb|left|Toivo Kärki vuonna 1947.]]
Kolmas lapsi Kalervo syntyi joulukuussa 1945. Perheen elättäminen musiikilla vaati Kärjeltä valtavaa panostusta, mutta energiaa hänellä riitti. Ensimmäiset todelliset menestyskappaleet levytettiin 1945: "Tule hiljaa", "Liljankukka", "Hiljaa soivat balalaikat", "Joka ainoa hetki". Ja seuraavina vuosina tahtiilmestyivät ja menestys oli melkoinen:mm. "Surullinen tango", "Jos muistelet mua", "Ei onnea suurempaa", "Harmaat silmät", "Naisten tango", "Joko uuvuit sä uneen", "[[Anna-Liisa (tango)|Anna-Liisa]]", "Soidessa tangon ja loisteessa kuun" ja monia muita. Suurin osa oli nyt tangoja, joilla Kärki kehitti suomalaiskansallista tangotyyliä. Siihen hän otti aineksia paitsi alkuperäisestä rakkaudestaan jazzista (harmonioissa) myös slaavilaisesta romantiikasta. Rytmisesti nämä 40-luvun tangot olivat hienovaraisia, kaukana yksitoikkoisesta marssitangosta. Ne peilasivat kipeitä sodanjälkeisiä tuntoja. Laulajina olivat [[Henry Theel]] ja joissakin kappaleissa [[Eero Väre]]. [[Harmony Sisters]] lauloi levylle uuden version (myöhemmin toisenkin) tangosta "On elon retki näin". Sanoittajina olivat noihin aikoihin [[Kerttu Mustonen]], [[Helena Eeva]], [[Erkki Salmi]] sekä myös säveltäjäkollega [[Usko Kemppi]].
 
Vuonna 1946 Kärki perusti yhtyeen, jonka kanssa alkoi käydä kiertueilla. Lähes 10 vuoden aikana yhtye kolusi perusteellisesti Suomen iltamatalot, tanssilavat ja muut huvipaikat tarjoten korkeatasoista {{kenen mukaan}} ja monipuolista musiikkia viihteennälkäiselle yleisölle. Laulusolistina oli [[Henry Theel]], 50-luvulla myös Erkki Junkkarinen, [[Matti Louhivuori]] ja [[Metro-tytöt|Metro-Tytöt]]. Yhtyeessä soittivat eri aikoina muiden muassa [[Pauli Granfelt]], [[Usko Dahl]], [[Mauno Maunola]], [[Per-Erik Förars]], [[Tage Manninen]], [[Ossi Runne]] ja [[Harry Aaltonen]]. Kärki itse soitti yleensä hanuria, mutta myös pianoa, jos sellainen oli paikalla, sekä [[vibrafoni]]a, jota kuljetettiin mukana. Huippuammattilaisista koostuneen bändinYhtyeen kunnia-asiana oli pystyä esittämään kaikki sille annetut musiikkitoiveet, ja yleensä tämä onnistuikin.
 
[[File:Toivo karjen yhtye 1949.jpg|thumb|Toivo Kärjen yhtye vasemmalta: Ossi Runne, Martti Huttunen, Tage Manninen, Toivo Kärki, Henry Theel ja Usko Dahl.]]