Ero sivun ”Lusiferaasit” versioiden välillä

'''Lusiferaasit''' ovat [[oksidoreduktaasit|oksidoreduktaaseihin]] kuuluvia [[entsyymi|entsyymejä]], jotka katalysoivat lusiferiineiksi kutsuttujen [[Substraatti (biokemia)|substraatin]] hapettumista hapen ja koentsyymin kuten [[ATP]]:n tai [[flaviinimononukleotidi]]n avulla [[Viritystila|virittyneeksi]] yhdisteeksi,. ja virityksenVirityksen purkautuessa vapautuu [[fotoni]]. Eräät lusiferaasit tarvitsevat myös [[kalsium]]- tai [[magnesium]]ioneja toimiakseen. Useimmiten vapautuva säteily on sinisen tai vihreän valon aallonpituudella.<ref name="concise">{{Kirjaviite | Tekijä =Thomas Scott, Eric Ian Mercer | Nimeke =Concise encyclopedia biochemistry and molecular biology | Vuosi =1997 | Sivu =368 | Julkaisija =Walter de Gruyter | Tunniste =ISBN 978-3110145359 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref name ="kirk-othmer">Irena Bronstein, Larry J. Kricka & Richard S. Givens: ''Chemiluminescence, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology'', John Wiley & Sons, New York, 2000.</ref><ref name="Imaging">{{Lehtiviite | Tekijä =Lee F. Greer III & Aladar A. Szalay | Otsikko =Imaging of light emission from the expression of luciferases in living cells and organisms: a review | Julkaisu =Luminescence | Ajankohta =2002 | Vuosikerta =17 | Numero = | Sivut =43–74 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =https://analyticalsciencejournals.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/bio.676 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =4.9.2021 | Kieli ={{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref><ref name="RSC">{{Lehtiviite | Tekijä =Zinaida M. Kaskova, Aleksandra S. Tsarkova & Ilia V. Yampolsky | Otsikko =1001 lights: luciferins, luciferases, their mechanisms of action and applications in chemical analysis, biology and medicine | Julkaisu =Chemical Society Reviews | Ajankohta =2016 | Vuosikerta =45 | Numero = | Sivut =6048--6077 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =https://pubs.rsc.org/en/content/articlehtml/2016/cs/c6cs00296 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =4.9.2021 | Kieli ={{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref>

Lusiferaasit ovat yksiä yleisimpiä [[bioluminesenssi]]n aiheuttajia. Niitä esiintyy useissa eliöissä kuten [[bakteerit|bakteereissa]], [[sienet|sienissä]], [[panssarisiimaeliöt|panssarisiimaeliöissä]], [[polttiaiseläimet|polttiaiseläimissä]], [[piikkinahkaiset|piikkinahkaisissa]], [[nivelmadot|nivelmadoissa]] [[äyriäiset|äyriäisissä]], [[nilviäiset|nilviäisissä]], [[tuhatjalkaiset|tuhatjalkaisissa]], [[hyönteiset|hyönteisissä]] ([[kiiltomadot]], [[sepät]]) ja eräissä kaloissa. Useat lusiferaaseja hyödyntävät eliöt elävät merissä.<ref name="concise" /><ref name="kirk-othmer" /><ref name="Imaging" /><ref name="RSC" />

Bakteerien lusiferaasit hyödyntävät koentsyyminään flaviinimononukleotidia ja lusiferiini on pitkäketjuinen [[aldehydit|aldehydi]] kuten myristyylialdehydi[[myristyyli]]aldehydi. Lusiferaaseja on muun muassa ''[[Vibrio]]''-suvun bakteereissa ja rakenteeltaan ne ovat oligomeereja. Monet bioluminoivat bakeeritbakteerit ovat syvänvedenkalojen symbiootteja.<ref name="concise" /><ref name="kirk-othmer" /><ref name="Imaging" /><ref name="RSC" />

Panssarisiimaeliöissä lusiferiini on [[porfyriini]]johdannainen. Yksi yleisimmistä lusiferaasityypeistä käyttää substraattinaan koelenteratsiinia[[koelenteratsiini]]a ja näitä entsyymejä on muun muaassamuassa polttiaiseläimissä, piikkinahkaisissa, äyriäisissä ja eräissä kaloissa.<ref name="kirk-othmer" /><ref name="Imaging" /><ref name="RSC" />

Hyönteisten, erityisesti kiiltomatojen, lusiferaasit ovat runsaasti tutkittuja. Ne vaativat toimiakseen ATP:tä ja magnesiumioneja. Rakenteeltaan entyymientsyymi on [[dimeeri]] ja massaltaan 95 [[Dalton|kDa]].<ref name="concise" /><ref name="kirk-othmer" /><ref name="Imaging" /><ref name="RSC" />

Erityisesti kiiltomatojen lusiferaasitlusiferaaseja käytetään monien biologisten prosessien seurantaan. Käyttökohteita ovat esiemrkiksiesimerkiksi entsyymikinetiikka ja immunomääritykset.<ref name="kirk-othmer" /><ref name="Imaging" /><ref name="RSC" />