Versio 9. huhtikuuta 2020 kello 21.06 muokkaa Jawacz (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 3 580 muokkausta p w ← Vanhempi muutos		Versio 30. elokuuta 2021 kello 11.16 muokkaa kumoa Kekkone (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 13 671 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 9: Voimakkaan radioaseman läheisyydessä ei tarvita edes [[värähtelypiiri\|virityspiiri]]ä. Mutta jos vastaanotettavissa on useita radioasemia, niiden joukosta valitaan haluttu asema säädettävän virityspiirin avulla. Virityspiirin [[Hyvyysluku\|hyvyysluvulla]] on kidekoneen suorituskyvyn kannalta suuri merkitys. Kaukana radioasemasta kidekone vaatii lisäksi hyvän antennin. 1900-luvulla kidekone oli radioharrastajien keskuudessa usein ensimmäinen itse rakennettu radiovastaanotin.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Wiio, O.A., Somerikko, U.V. \| Nimeke = Nuorten radiokirja\| Vuosi = 1963\| Luku = Vanha kunnon kidekone \| Sivu = 32\| Selite = \| Julkaisupaikka = Helsinki\| Julkaisija = Tekniikan Maailma\| Tunniste = \| Isbn = \| www = \| www-teksti = \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = 24.10.2016 \| Kieli = }}</ref> AM -lähetysten päätyttyä Suomessa kidekoneen käyttöarvo on vähäinen. Periaatteessa [[ULA]]-taajuudelle rakennetulla kidekoneella voidaan vastaanottaa myös ULA-alueen FM -lähetyksiä lähetysantennin välittömässä läheisyydessä.{{Lähde\|1.10.2017 FM vastaanottoon tarvitaan lähdeviittaus}} Tällöin virityspiiriä käytetään [[Taajuusmodulaatio\|taajuusmodulaation]] luiskailmaisuun virittämällä se sivuun aseman kantoaallosta. == Katso myös ==

Ero sivun ”Kidekone” versioiden välillä