Wikipedia

Ero sivun ”Indonesia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 212.226.81.230 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Xstoe tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
p kirjoitusvirhe
Rivi 72:
 
=== Ilmasto ===
Koska Indonesia sijaitsee päiväntasaajalla, maassa vallitsee [[trooppinen vyöhyke|trooppinen ilmasto]]. Vuodessa on toisistaan selvästi erottuvat [[kuivakausi]] ja [[monsuuni]]n aiheuttama [[sadekausi]]. Vuosittainen keskimääräinen sademäärä on Jakartassa 1&nbsp;650 ja [[Ambon (kaupunki)|Ambonissa]] 3&nbsp;640 millimetriä.<ref name="UKMO">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metoffice.gov.uk/media/pdf/8/f/Indonesia.pdf | Nimeke = Indonesia Climate | Tiedostomuoto =PDF | Selite = s. 10, 20-21 | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Met Office | Viitattu =30.9.2012 | Kieli = }}</ref> Maan länsi- ja pohjoisosat saavat eniten sadetta. Yleisesti ottaen ilman suhteellinen kosteus on suuri, tyypillisesti 70–90&nbsp;%. Lämpötilat vaihtelevat vuoden aikana vain vähän: rannikkotasangoilla on keskimäärin 28°&nbsp;°C, sisämaassa ja vuoristoissa 26°&nbsp;°C, ja korkeimmilla vuorilla 23°&nbsp;°C.<ref>[http://countrystudies.us/indonesia/29.htm Climate] U.S. Library of congress</ref>
 
[[El Niño]] aiheuttaa suuria vaihteluita vuosittaisiin sademääriin. Vuonna 1997 koettiin paha kuivuus, kun taas vuosina 2001 ja 2009 aluetta koettelivat rankkasateet ja tulvat.<ref name="UKMO"/>
Rivi 79:
[[Tiedosto:Orang-utan_bukit_lawang_2006.jpg|thumb|Äärimmäisen uhanalainen [[sumatranoranki]], Indonesiassa kotoperäinen ihmisapina.]]
[[Tiedosto:Indonesia veg 2006.jpg|thumb|Kasvillisuus Indonesiassa]]
Indonesian koon, trooppisen ilmaston ja saaristoluonteen vuoksi maassa on maailman toiseksi korkein [[biodiversiteetti]] Brasilian jälkeen.<ref name="LESTER">{{Kirjaviite |Tekijä=Lester, Brown, R |Nimeke=State of the World 1997: A Worldwatch Institute Report on Progress Toward a Sustainable Society (14th edition) | Julkaisija=W. W. Norton & Company |Vuosi=1997 |Julkaisupaikka =New York |Sivut=7 |Tunniste=ISBN 0393040089}}</ref> Maan kasvillisuus ja eläimistö ovat sekoitus aasialaisia ja [[australaasia]]laisia lajeja. [[Sundan jalusta]]n saaret (Sumatra, Borneo, Jaava ja Bali) olivat aiemmin yhteydessä manner-Aasiaan, ja niillä asuu runsaasti aasialaista eläimistöä. Suuria lajeja, kuten [[sumatrantiikeri]], [[jaavansarvikuono]], [[orangit|oranki]], [[aasiannorsu|norsu]] ja [[leopardi]] eli aiemmin runsaasti aina Balilla saakka, mutta niiden määrät ja asuinalueet ovat pienentyneet rajusti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://worldwildlife.org/places/borneo-and-sumatra | Nimeke = Borneo and Sumatra | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =WWF | Viitattu =30.9.2012 | Kieli = }}</ref>▼
Indonesian koon, trooppisen ilmaston ja saaristoluonteen vuoksi maassa on maailman toiseksi korkein [[biodiversiteetti]] Brasilian jälkeen.<ref name="LESTER">{{Kirjaviite
▲ |Tekijä=Lester, Brown, R |Nimeke=State of the World 1997: A Worldwatch Institute Report on Progress Toward a Sustainable Society (14th edition) | Julkaisija=W. W. Norton & Company |Vuosi=1997 |Julkaisupaikka =New York |Sivut=7 |Tunniste=ISBN 0393040089}}</ref> Maan kasvillisuus ja eläimistö ovat sekoitus aasialaisia ja [[australaasia]]laisia lajeja. [[Sundan jalusta]]n saaret (Sumatra, Borneo, Jaava ja Bali) olivat aiemmin yhteydessä manner-Aasiaan, ja niillä asuu runsaasti aasialaista eläimistöä. Suuria lajeja, kuten [[sumatrantiikeri]], [[jaavansarvikuono]], [[orangit|oranki]], [[aasiannorsu|norsu]] ja [[leopardi]] eli aiemmin runsaasti aina Balilla saakka, mutta niiden määrät ja asuinalueet ovat pienentyneet rajusti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://worldwildlife.org/places/borneo-and-sumatra | Nimeke = Borneo and Sumatra | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =WWF | Viitattu =30.9.2012 | Kieli = }}</ref>
 
Metsät peittävät noin 60 prosenttia Indonesiasta.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Globalis-Indonesia |Julkaisija=Global Virtual University |Osoite=http://globalis.gvu.unu.edu/country.cfm?Country=ID}}</ref> Pienemmän ja tiheämmin asutun Jaavan saaren metsät on kuitenkin suureksi osaksi tuhottu ihmisasutuksen ja maatalouden tieltä. Sumatralla ja Kalimantanilla kasvillisuus on pääosin aasialaista. Sulawesilla, [[Pienet Sundasaaret|Pienillä Sundasaarilla]] ja [[Molukit|Molukeilla]], jotka ovat olleet pitkään erossa mantereesta, on sen sijaan oma ainutlaatuinen kasvillisuutensa ja eläimistönsä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Whitten, T., Henderson, G., Mustafa, M. |Nimeke=The Ecology of Sulawesi |Julkaisija=Periplus Editions Ltd. |Vuosi=1996 |Julkaisupaikka=Hongkong |Tunniste=ISBN 962-593-075-2}}; {{Kirjaviite|Tekijä=Monk, K.A., Fretes, Y., Reksodiharjo-Lilley, G. |Nimeke=The Ecology of Nusa Tenggara and Maluku |Julkaisija=Periplus Editions Ltd. |Vuosi=1996 |Julkaisupaikka=Hongkong |Tunniste=ISBN 962-593-076-0}}</ref> Papua oli yhteydessä Australian mantereeseen, ja sen kasvillisuus ja eläimistö poikkeavat siksi muista Indonesian saarista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.indonesian-embassy.de/en/about_indonesia/geography.htm | Nimeke = Fauna & Flora | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =Indonesian Embassy | Viitattu =30.9.2012 | Kieli = }}</ref>
Rivi 153 ⟶ 152:
 
=== Pääkaupungin siirto ===
Presidentti Widodo ilmoitti vuonna 2019, että maa alkaa valmistella pääkaupungin siirron [[Itä-Kalimantan|Itä-Kalimantanin provinssiin]], Borneon saarelle. Symbolisesti siirrolla olisi iso merkitys, sillä Widodon sanoin uusi pääkaupunki olisi ensimmäinen, jonka indonesialaiset itse ovat valinneet. Käytännönläheisempiä syitä olivat Jakartan saasteet, [[Liikenneruuhka|ruuhkat]] ja alttius luonnonkatastrofeille. Siirron kustannuksiksi arvioidaan 30 miljardia euroa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10938942|nimeke=Indonesia suunnittelee siirtävänsä pääkaupunkinsa Borneon saarelle|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=26.8.2019|julkaisija=YLE Uutiset|viitattu=24.2.2020}}</ref>.
 
;Indonesian provinssit ja niiden pääkaupungit
<small>(Indonesialainen nimi suluissa, kun se eroaa suomenkielisestä)</small>
<small><br /><nowiki>*</nowiki>{{Asteriski}} viittaa provinsseihin, joilla on erikoisasema</small>
{{Palstoitus alkaa}}
'''Sumatra'''
Rivi 248 ⟶ 247:
 
=== Media ===
[[Freedom House]] arvioi vuonna 2017 Indonesian median olevan osittain vapaa, mikä johtuu esimerkiksi siitä, että Papuan ihmisoikeuksien tilanteesta raportoineiden toimittajien viisumeja on peruttu.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://freedomhouse.org/report/freedom-press/2017/indonesia|nimeke=Indonesia|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2017|julkaisija=Freedom House|viitattu=1.3.2020|kieli={{en}}}}</ref>. [[Toimittajat ilman rajoja]] katsoi myös [[Länsi-Papua|Länsi-Papuaa]] koskevan uutisoinnin olevan huolenaihe maan mediassa, sillä monet toimittajat harjoittavat siitä raportoidessaan myös itsesensuuria.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-asia-pacific-15105923|nimeke=Indonesia Profile|tekijä=|julkaisu=BBC News|ajankohta=2020|julkaisija=|viitattu=1.3.2020|kieli={{en}}}}</ref>
 
Indonesian yleisradioyhtiö on nimeltään [[Televisi Republik Indonesia|TVRI]], joka on perustettu vuonna 1962.
 
Indonesialaisia sanomalehtiä ovat muun muassa Kompas, Jawa Pos, Bisnis Indonesia ja Republika.<ref name=":0" />
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Indonesia”