Ero sivun ”Botuliini” versioiden välillä

'''Botuliinit''' ovat ryhmä rakenteellisesti ja toiminnollisesti samankaltaisia [[hermomyrkky]]jä, joita tuottavat tietyt ''[[Clostridium]]''-bakteerit. Annoskokoon suhteutettuna botuliinit ovat eräitä kaikkein voimakkaimpia tunnetuista myrkyistä.<ref name=a/> Myrkyllisyys riippuu botuliinityypistä ja annostelutavasta. Esimerkiksi luonnossa olevan ja lääkkeenäkin usein käytetyn A1-botuliinin ihmisen tappavan annoksen on arvioitu olevan nieltynä 1 0001000 nanogrammaa per kehonpainokilokehonpainokilogramma (ng/kg) ja 1&nbsp;ng/kg verenkiertoon tai lihakseen pistettynä [[Injektio (lääketiede)|injektiona]].<ref name=b>{{Lehtiviite|Tekijä=O Rossetto, C Montecucco|Otsikko=Tables of toxicity of botulinum and tetanus neurotoxins|Julkaisu=Toxins|Ajankohta=2019|Vuosikerta=11|Numero=12|Pmid=31771110|Doi=10.3390/toxins11120686|Issn=2072-6651|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6950492/}}</ref>

Botuliinit toimivat myrkkyinä estämällä lihassupistukseen vaaditun [[asetyylikoliini]]n vapautumista [[Hermo-lihasliitos|hermo-lihasliitoksissa]]. Botuliinimyrkytys eli [[botulismi]] ilmenee 12–72 tunnissa, jos botuliinia on nielty. Se paranee hoidettuna viikoissa tai kuukausissa.<ref name=a/> Hoitamattomana se yleensä tappaa, mutta kuolleisuusKuolleisuus hoidettuun botulismiin on noin 5–10 %. Hoitamattomana se taas usein tappaa.<ref name=f/> Botulismin pääoireena on yläraajoista alaraajoihin leviävä [[luurankolihas]]ten heikkous tai halvaantuminen[[halvaus]]. [[Pallea]]n mahdollinen halvaantuminen estää hengittämisen, joka vaatii [[hengityskone]]hoitoa.<ref name=a>{{Kirjaviite|Tekijä=RC Gupta et al|Nimeke=Handbook of toxicology of chemical warfare agents|Vuosi=2015|Sivu=361–383|Selite=2. painos|Julkaisija=Elsevier|Isbn=9780128001592|Doi=10.1016/B978-012374484-5.00030-4}}</ref> Botuliineja vastaan on vastamyrkkyjä, mutta nämä tehoavat vain jos niitä annetaan ennen myrkytysoireiden ilmenemistä. Botuliineja vastaan on myös [[Rokote|rokotteita]].<ref name=e>{{Lehtiviite|Tekijä=C Rasetti-Escargueil, MR Popoff|Otsikko=Antibodies and vaccines against botulinum toxins: available measures and novel approaches|Julkaisu=Toxins|Ajankohta=2019|Vuosikerta=11|Numero=9|Pmid=31547338|Doi=10.3390/toxins11090528|Issn=2072-6651|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6783819/}}</ref>

Botuliineja käytetään lääkkeinä muun muassa lihasten liikehäiriöihin. Kasvolihaksiin annettuja botuliinipistoksia käytetään myös halvaannuttamaan kasvolihaksia ja estämään siten ilmehdinnän edistämää ihoryppyjen muodostumista kasvoihin. Botuliineja voidaan myös käyttää [[Kemiallinen ase|kemiallisina aseina]].<ref name=a/>

"Botuliini" tuleeja "botulismi" tulevat [[latina]]n sanasta ''botulus'', elijoka makkaramerkitsee "makkaraa". Sanaa "botulismi" alettiin käyttämään pian sen jälkeen, kun saksalaislääkäri [[Justinus Kerner]] kirjoitti 1800-luvulla kuvauksia botuliinimyrkytyksistä, jotka johtuivat pilaantuneen makkaran syönnistä. Sanaa "botuliini" puolestaan alettiin käyttämään myöhemmin.<ref name=a/>

1910 J. Leuchs tunnisti [[Berliini]]ssä [[Serotyyppi|serotyypiltään]] uuden botuliinin. Tämä nimettiin myöhemmin B-botuliiniksi. C-botuliini tunnistettiin 1922, D-botuliini 1928, E-botuliini 1936, F-botuliini 1960 ja G-botuliini 1970. 1949 Burgen ja kollegat havaitsivat botuliinien estävän [[asetyylikoliini]]n eritystä [[Hermo-lihasliitos|hermo-lihasliitoksissa]].<ref name=i/> 1992 [[GiampetroGiampietro Schiavo]] ja kollegat tunnistivat botuliinien myrkyllisyyden mekanismin, eli sen, että ne pilkkovat [[SNARE]]-proteiinikompleksien osia ja estävät siten asetyylikoliinin eritystä hermolihasliitoksissa halvauksen aiheuttaen.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=G Schiavo et al|Otsikko=Tetanus and botulinum-B neurotoxins block neurotransmitter release by proteolytic cleavage of synaptobrevin|Julkaisu=Nature|Ajankohta=1992|Vuosikerta=359|Numero=359|Sivut=832–835|Pmid=1331807|Doi=10.1038/359832a0|Issn=0028-0836|www=https://www.nature.com/articles/359832a0}}</ref><ref name=i/>