Ero sivun ”Suomi-juoksu” versioiden välillä

Ensimmäinen Suomi-juoksu juostiin Järvenpäässä 22.10.1972. Aloitteen kilpailun järjestämisestä teki [[Sveitsi|Sveitsissä]]ssä juostavan [[Biel/Bienne]]n 100 km kilpailun innoittamana [[Juoksija-lehti|Juoksija-lehden]] perustaja ja silloinen päätoimittaja [[Tapio Pekola]]. Yhtenä kierroksena juostun kilpailun voittoon juoksi vuosina 1967 ja 1971 SM-maratonilla kolmanneksi sijoittunut, [[Mäntsälä|Mäntsälän]]n Urheilijoita edustava 36-vuotias Ensio Tanninen, jonka vuonna 1971 juoksema maratonennätys oli 2.20.51. Ensimmäisen Suomi-juoksun voittoaika 6.42.53 olisi kansainvälistä huippuluokkaa vielä 46 vuotta myöhemmin, mutta reitin pituudesta on vuosien varrella esitetty runsaasti epäilyjä. Yleisesti ensimmäisen Suomi-juoksun reittiä pidetään 2–4 km alimittaisena.

Hartolassa Suomi-juoksua juostiin aina vuoteen 1997 saakka eli yhteensä 25 kertaa. Hartolan vuosilta ovat peräisin myös Suomi-juoksun historian parhaat tulokset. Vuonna 1978 voittoon juoksi [[Skotlanti|skotlantilainen]] Donald Ritchie maailman siihen mennessä parhaalla 100 km tuloksella 6.18.00. Reitin mittaukseen liittyvät epäselvyydet estivät tuloksen noteeraamisen viralliseksi ME:ksi. Ritchie kuitenkin epäilemättä oli ME-kunnossa, sillä muutama kuukausi myöhemmin hän juoksi [[Lontoo]]ssa Crystal Palacen radalla 100 km ratajuoksun ME-tuloksen 6.10.20, jota nopeammin 100 km juostiin vasta vuonna 2018, kun [[japanilainen]] Nao Kazami<ref>{{Verkkoviite | osoite=http://japanrunningnews.blogspot.com/2018/06/kazami-breaks-100-km-world-record-at.html| nimeke =Kazami Breaks 100 km World Record at Lake Saroma| julkaisu =japanrunningnews.blogspot.com| viitattu =2018-11-22}}</ref>juoksi Lake Saroman maantiereitillä ajan 6.09.14. Vuosina 1983–1984 ja 1986–1987 Suomi-juoksun voittoon juoksi raahelainen Risto Laitinen, jonka vuoden 1983 voittoaika 6.30.35 on yhä kaikkien aikojen nopein suomalaisen juoksema 100 km tulos. Tämänkin tuloksen virallisuutta varjostavat epäilykset reitin mittauksesta. Vasta vuonna 1995 Hartolan Suomi-juoksun reitti mitattiin virallisesti.

1990-luvun lopulla Hartolan kilpailun järjestäjien mielenkiinto tapahtumaa kohtaan alkoi hiipua ja vuonna 1998 Suomi-juoksu siirtyi juostavaksi [[Turku|Turkuun]]un, jossa kilpailtiin viidesti. Vuoden 2003 keväällä kilpailua isännöinyt Maarian Mahti päätti olla enää järjestämättä Suomi-juoksua ja vuodesta 1972 jatkuneen perinteen katkeaminen näytti siinä vaiheessa erittäin todennäköiseltä. Sjundeå IF:n kestävyysjuoksujaoston vetäjä Jyrki Repola otti pelastaakseen Suomi-juoksun ja erittäin pikaisella aikataululla suunniteltiin yhden kierroksen reitti [[Uusimaa|Uudenmaan]] alueelle. Ensimmäinen [[Sjundeå|SiuntionSiuntio]]n Suomi-juoksu juostiin lokakuun räntäsateessa 22.10.2003. Ajankohdasta johtuen kilpailtiin Suomi-juoksun perinteistä poiketen päiväsaikaan.

Taas Suomi-juoksun perinne näytti katkeavan, mutta jo ennen vuoden 2006 päättymistä ultrajuoksun erikoisseura Endurance ilmoitti ottavansa tapahtuman järjestettäväkseen tulevana vuonna. [[Perniö|Perniöläisen]]läisen ultrajuoksija Tero Lindholmin aktiivisuuden ansiosta uudeksi kilpailupaikaksi tuli Perniö. Ensimmäisen kerran Perniössä kilpailtiin Suomi-juoksun merkeissä kesäkuussa 2007. Samalla 5 km kierroksella juostiin sen jälkeen vuoteen 2013 saakka. Perniön yhdistyttyä vuoden 2009 alussa [[Salo|Saloon]]on muuttui viralliseksi kilpailupaikkakunnaksi Salo, mutta reitti ja kilpailukeskus pysyivät samoina kuin kahtena edellisvuonna. Vuonna 2014 kierros lyhennettiin 3,33 km mittaiseksi tietyön takia ja tätä lyhyempää kierrosta käytettiin myös vuoden 2015 kilpailussa.

[[Joensuu|Joensuulainen]]lainen ultrajuoksuseura Ultrajuoksuseura Sisu otti siis vastuulleen Suomi-Juoksun perinteen jatkamisen. 45. Suomi-Juoksu kilpailtiin Joensuussa 11.6.2016. Suomi-Juoksun taival Joensuussa jäi kolmen vuoden mittaiseksi, sillä vuoden 2018 kilpailun jälkeen joensuulaiset päättivät lopettaa kilpailun järjestämisen osanottajapulan takia.

Suomi-juoksuun liittyy runsaasti legendoja ja unohtumattomia persoonallisuuksia. Kukaties kilpailun suurimmat ikonit ovat [[Orivesi|OrivesiläisetOriveteläiset]] kaksoset Kalevi ja [[Olavi Montela]]. Kalevi juoksi Suomi-juoksun 40 kertaa ja Olavi 35 kertaa, ilman yhtään keskeytystä. Nämä lukemat ovat omaa luokkaansa myös kansainvälisesti. Suomi-juoksun kilpailullisesti menestyneimmät urheilijat ovat viiteen voittoon juossut Pekka Termonen, jonka ensimmäisen ja viimeisen voiton väliä on 31 vuotta (1976-2007). Naisten kilpailussa Irja Manner voitti kuudesti vuosien 1982 ja 1992 välillä.