|
==Sisältö ja rakenne==
''Eerikinkronikka'' kuvaa historian tapahtumia [[Ruotsi|Ruotsissa]]n historian tapahtumia kuningas [[Eerik Eerikinpoika|Eerik Eerikinpojan]] (n. 1216–1250) kaudesta lähtien vuoteen 1319 saakka, jolloin [[Maunu Eerikinpoka]] (n. 1316–1374) valitaan Ruotsin ja [[Norja]]n kuninkaaksi. Kattavampi kuvaus tapahtumista alkaa 1200-luvun puoliväliltä ja suurin osa tapahtumista sijoittuu valtionhoitaja [[Birger Maununpoika|Birger Maununpojan]] (n. 1210–1266) eli Birger-jaarlin kaudelle. Kirjoittajan tarkoituksena on esittää vuonna 1319 pidetyt kuninkaanvaalit oikeutettuna.<ref name="erik6">Lönnroth ja Linna 2015, ”Mikä Eerikinkronikka on?”</ref>
''Eerikinkronikan'' kuvaamat tapahtumat sijoittuvat Ruotsin historian poliittisesti vuosien 1250–1389 väliselle sekasortoiselle [[folkunga]]-ajalle 1250–1389. Teoksen kirjoittaja kuvailee esimerkiksi sotaretkiä, sukuriitoja, kapinoita, kruunajaisia, juhla-aterioita ja valtapoliittisia häitä. Sen hahmoihin lukeutuu esimerkiksi ritareja, asemiehiä, pillipiipareita ja leikareita. Tunnettuja Ruotsin historian henkilöitä ja tapahtumia ovat esimerkiksi [[Hovan taistelu]], [[Nyköpingin pidot]], [[Håtunan leikki]], Birger-jaarli, [[Joar Sininen]] ja [[Maunu Ladonlukko]].<ref name="erik6" />
Suomen historian kannalta teosTeos kertoo [[Ristiretketmyös Suomeen|ristiretkien ajan Suomesta]], sekä Suomesta osana Ruotsia. Teoksessa esiintyy [[Toinen ristiretki Suomeen|Birger-jaarlin sotaretki]], [[Hämeen linna]]n rakentaminen ja [[Kolmas ristiretki Suomeen|taistelut Karjalassa]].<ref name="erik7">Lönnroth ja Linna 2015, ”Sananen suomennoksesta”</ref>
''Eerikinkronikka'' sisältää 4 543 säettä, joista prologia on 28 säettä. Teos voidaan jakaa eri osiin useammalla eri tavalla. Vanhemman vuosiin perustuvan jaon mukaan se sisältää kahdeksan osaa. 1. 1229–1266, 2. 1266–1290, 3. 1290–1301, 4. 1302–1306, 5. 1306–1309, 6. 1309–1313, 7. 1312–1317 ja 8. 1318–1320. Uudemman rakenteen mukaan tehdyn jaottelun mukaan teos sisältää viisi osaa, 1. säkeet 67–535, 2. säkeet 536–946, 3. säkeet 950–1805, 4. säkeet 1806–4071 ja 5. säkeet 4072–4543. Retorisesti teos alkaa johdannolla eli prologilla (''exordium'') jonka jälkeen seuraa tekstin kertova osa, sekä loppu (''peroratio''). Suurin osa teoksesta on kertovaa osuutta. Johdanto ja loppu ovat melko lyhyitä.<ref name="erik5">Lönnroth ja Linna 2015, ”Rakenne”</ref>
|
