Ero sivun ”Väinö Kantele” versioiden välillä

Kanteleen isä oli rehtori O. J. Kantele, aiemmin Cantell. Kantele kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1901 ja hänet vihittiin papiksi 1905. Ennen lähetystyöhön lähtöään hän työskenteli [[Helsingin Diakonissalaitos|Helsingin Diakonissalaitoksella]] sekä vuodesta 1908 [[Pasila]]n esikaupungin pappina.<ref name="Avela15">Avela 2010, s. 15–16.</ref> Hän oli Pasilan ensimmäinen pappi ja rakennutti sinne [[Pasilan kirkko|puukirkon]].<ref>[http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/puu-pasila_17717.html#media=17727 Puu-Pasila sai väistyä kerrostalojen ja toimistokortteleiden tieltä (vuonna 1960 tehty dokumentti Pasilan paikallishistoriasta)] Ylen Elävä arkisto. Viitattu 29.10.2014.</ref> Juuri Kanteleen aloitteesta Pasilassa nimettiin 1910-luvulta alkaen useita katuja Raamatun naisten mukaan.<ref name="Manninen">Antti Manninen: ''Kenen kadulla asut?'', s. 127. Helsingin Sanomat, Helsinki 2009.</ref> Väinö Kanteleen puoliso oli vuodesta 1913 sairaanhoitaja [[Signe Kantele]], o.s. Heikinheimo (ent. Heikel).<ref name="Avela15" /> Silmälääkäri Liimi Annikki Kyrki (s. 1922), professori [[Jukka Kyrki]]n puoliso, oli heidän tyttärensä.<ref name="SL62">{{Kirjaviite | Tekijä=Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.) | Nimeke= Suomen lääkärit 1962 | Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Suomen Lääkäriliitto | Vuosi=1963| Sivut = 313}}</ref>

Ensimmäiselle Kiinassa vietetylle kaudelleen Kantele lähti vuonna 1915 perheensä kanssa ja viipyi kahdeksan vuotta, siitä pääosan Tzelin lähetysasemalla Luoteis-Hunanissa. Palattuaan Suomeen 1923 hän oli kahdeksan vuotta [[Vanaja (kunta)|Vanajan]] ja [[Jämsänkoski|Jämsänkosken]] kirkkoherrana. Toinen Kiinan-kausi alkoi vuonna 1936 ja kesti kymmenen vuotta. Sen hän vietti kokonaisuudessaan Tsingšin ([[Jinshi]]n) lähetysasemalla Pohjois-Hunanissa. Viimeinen kausi alkoi vuonna 1948, mutta se keskeytyi [[Mao Zedong]]in valtaannousun seurauksena vuonna 1951. Suomen Lähetysseura veti vuonna 1949 Kiinasta pois kaikki työntekijänsä paitsi Kanteleen ja [[Päivö Parviainen|Päivö Parviaisen]], jotka jäivät omasta tahdostaan vielä jatkamaan työtään, tosin toisistaan tietämättä.<ref>Avela 2010, s. 1–2, 16–18, 20, 22–23, 40–41.</ref> Kantele poistui Kiinasta toiseksi viimeisenä suomalaisena lähetystyöntekijänä heinäkuussa 1951. Kanteleen siirtyminen Kiinasta [[Hongkong]]iin 26. heinäkuuta 1951 sai maailmalla suurta julkisuutta, kun hän sai kuvansa yhdysvaltalaisenaikakauslehti ''[[Life (lehti)|Life]]''-lehden haastatteli häntä elokuussa 1951 ilmestyneen numeron kanteen.<ref name="Avela71">Avela 2010, s. 71–73.</ref> ''Lifen'' julkaisemassa haastattelussaHaastattelussa Kantele mainitsi, että viimeisessä vaiheessa ennen lähtöään Kiinasta hänen toimintansa rajoittui virren ”Jeesus mua rakastaa” laulamiseen yksinään huoneessaan, kunnes sekin kiellettiin.<ref name="Manninen" /> Viimeisinä kuukausinaan Länsi-Hunanin Yungshunissa sijainneella lähetysasemalla hänet olikin tunnettu ”laulavana evankelistana”.<ref>Avela 2010, s. 68.</ref> Päivö Parviainen poistui Kiinasta viimeisenä suomalaisena lähetyssaarnaajana vuoden 1953 lopulla.<ref name="Avela71">Avela 2010, s. 71–73</ref>