Ero sivun ”Liikennemerkit Suomessa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Zunter (keskustelu | muokkaukset)
→‎Historiaa: Kielioppia korjattu
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
Rivi 42:
=== Ensimmäiset liikennemerkit ===
[[Tiedosto:Vanha liikennemerkki, Kempele Asemanseutu.JPG|thumb|250px|Vanhanaikainen moottoriajoneuvoilta kielletty -liikennemerkki [[Kempele]]en [[Asemanseutu (Kempele)|Asemanseudulla]] Pohjanmaan radan läheisyydessä.]]
Suomen ensimmäisiä liikennemerkkejä olivat valkoisista laudoista muodostetut [[kolmio]]t, jotka otettiin käyttöön vuonna [[1921]]. Tällaiset kolmiot kelpasivat tiedottamaan mutkasta, tien ja [[rautatie]]n risteyksestä, näkymäesteestänäkemäesteestä tai muusta vaarapaikasta. Valkeiden kolmioiden käyttö lienee kuitenkin ollut vähäistä.<ref name="pakarinen">{{Kirjaviite | Tekijä = Pakarinen, Olavi | Nimeke = Tieopasteet kautta aikojen | Suomentaja = | Vuosi = 2007 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Omakustanne | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 31.7.2011 | Kieli = }}</ref>
 
Luultavasti vuonna [[1924]] otettiin käyttöön pienennetty versio valkeasta varoituskolmiosta. Kolmiot tehtiin raudasta, ja ne maalattiin Ruotsista saadun mallin mukaisesti punaisiksi. [[1920-luku|1920-luvun]] puoleenväliin mennessä punaisia varoituskolmioita oli ehditty asentaa käyttöön jo melko moneen paikkaan. Merkkiä kehitettiin edelleen, ja pian vaaran laatua tuotiinkin esille merkin sisällä olevalla täsmennystekstillä.<ref name="pakarinen" />
 
Varsinaiset liikennemerkit tulivat käyttöön vuonna [[1930]], ja silloinkin vasta kaupungeissa ja kauppaloissa. Uusia''Yleinen merkkejävaroituskolmio'' -liikennemerkin lisäksi oli kuusi kappaletta:uutta ''yleinen varoituskolmio'',merkkiä: ''ajonopeuden rajoitus'', ''suljettu tie'', ''kielletty ajosuunta'', ''kielletty seisontapaikka'', ''seisontapaikka'' ja ''suuntamerkki''. Vuonna [[1937]] aiempi liikennemerkkiasetus kumottiin, ja liikennemerkit tulivat käyttöön myös [[maaseutu|maaseudulla]]. Liikennemerkkejä tuli käyttöön yhteensä 30 kappaletta, kuten eri ajoneuvoilla ajon kieltävät merkit, ''ohiajo kielletty'', ''yleinen huomiomerkki'', ''yleinen varoitusmerkki'' sekä varoitus muun muassa tienmutkasta ja [[Tasoristeys|tasoristeyksestä]]. Tähän asetukseen tehtiin lisäyksiä vielä vuosina [[1938]] ja [[1948]].<ref name="pakarinen" />
 
=== 1950–1970-luku ===
[[Kuva:Southern Savonia, Finland - panoramio (5).jpg|thumb|Hirvieläimistä varoittava merkki otettiin käyttöön vuonna 1978. Kuva on [[Valtatie 5|valtatieltä 5]] [[Joroinen|Joroisista]] vuodelta 2013.]]
Ajoneuvojen määrä lisääntyi Suomessa huomattavasti{{milloin}}, jolloin myös liikennemerkkien määrää piti lisätä. Vuonna [[1957]] liikennemerkkejä koskevat säännökset käsiteltiin uudelleen, ja liikennemerkkien määrä lähes kaksinkertaistettiin. Päätökseen otettiin mukaan ensimmäistä kertaa myös tienviitat, liikennevalot, ajoratamerkinnät sekä sulkupuomit. Uusia merkkejä, lisäkilpiä ja muutoksia tienviittoihin oli yhteensä 52 kappaletta: muun muassa kääntymiskieltomerkit, suojatien merkki sekä tietyöstä ja lapsista varoittavat merkit.<ref name="pakarinen" /> Vuonna 1957 otettiin käyttöön myös ensimmäinen pakollinen pysäyttäminen -merkki ("Musta käsi"), joka korvattiin nykyisenlaisella [[Stop (liikennemerkki)|STOP-merkillä]] vuonna 1971. Ajokaistan yläpuoliset ryhmitysmerkit olivat suorakulmaisia vuosina 1957–1982.<ref name="asetuskokoelma57">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kaupungin_kunnalliset_asetuskokoelmat/pdf/Kunnallinen_asetuskokoelma_1957.pdf | Nimeke = Liikennemerkit: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön päätös marraskuun 27 p:tä 1957 | Julkaisu = Helsingin kaupungin kunnallisasetuskokoelma 1957 | Julkaisija = Helsingin kaupungin tilastotoimisto | Sivu = 319-329 | Viitattu = 3.6.2020 }}</ref>
 
Liikennemerkkiasetukseen tuli taas muutoksia [[1960-luku|1960-luvun]] aikana. Vuonna [[1962]] otettiin käyttöön ensimmäisen moottoritien myötä moottoritien viitta [[Valtatie 1|Turun moottoritiellä]], ja kaksi vuotta myöhemmin tulivat käyttöön suunnistus- ja etäisyystaulut. Tienviitat uudistettiin muutenkin nykyisen kaltaisiksi sinisiksi, eikä etäisyyksistä enää ilmoitettu kilometrin kymmenes- ja sadasosia. 1960-luvun lopulla vahvistettiin käyttöön uusia varoitus-, kielto-, rajoitus-, ohje- ja opastusmerkkejä.<ref name="pakarinen" /> Tuolloin otettiin käyttöön muun muassa nykyisen kaltaiset pysäköinti- ja pysäyttämiskieltomerkit sekä useita erilaisia palvelukohteiden opastusmerkkejä.
 
[[1970-luku|1970-luvulla]] otettiin käyttöön vuoropysäköintiä koskevat merkit sekä linja-auto- ja raitiovaunukaistat. Vuonna [[1974]] käyttöön tuli 70 uutta merkkiä ja lisäkilpeä, muun muassa useita erilaisia tienmutkasta ja tienristeyksestä varoittavaavaroittavia merkkiämerkkejä.<ref name="asetuskokoelma74">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kaupungin_kunnalliset_asetuskokoelmat/pdf/Kunnallinen_asetuskokoelma_1974.pdf | Nimeke = Liikennemerkeistä annetun kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön päätöksen muuttaminen | Julkaisu = Helsingin kaupungin kunnallisasetuskokoelma 1974 | Julkaisija = Helsingin kaupungin tilastotoimisto | Sivu = 341-350 | Viitattu = 3.6.2020 }}</ref> Vuosikymmenen lopulla tuli muutamia uusia merkkejä, muun muassa ''hirvivaara'', ja myös liikennevaloista määrättiin silloin samalla päätöksellä.<ref name="pakarinen" /> Moottoritien viitat olivat olleet aiemmin sinisellä pohjalla, ja vihreä pohjaväri otettiin ensimmäisenä käyttöön [[Valtatie 7|Porvoon moottoritiellä]].<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Mitä yhteistä on Ti-Ti Nallen housuilla ja liikennemerkeillä?|osoite = http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/81326-mita-yhteista-on-ti-ti-nallen-housuilla-ja-liikennemerkeilla|viitattu = 2015-08-23}}</ref>
 
=== Nykyiset liikennemerkit ===