Ero sivun ”Ruotsin vapaussota” versioiden välillä

Vuonna 1520 Kalmarin unionin hallitsija Kristian II yritti palauttaa asemansa Ruotsin kuninkaana [[Tanska]]n armeijan avulla. Kristian hyökkäsi Ruotsiin ja valtasi maan, mukaanlukien Itämaan, eli Suomen. Kristianin haastaja, Ruotsin valtionhoitaja [[Sten Sture nuorempi]] kuoli [[Bogesundin taistelu]]ssa saamiinsa vammoihin. Sturen kuoleman jälkeen Ruotsin hallinto hajosi ja [[valtiopäivät]] joutuivat tunnustamaan Kristianin kuninkaaksi. Vastarinta loppui ja Kristian kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi 5. marraskuuta 1520. Kolme päivää myöhemmin hän pani toimeen [[Tukholman verilöyly]]n, jossa teloitettiin suuri määrä Kristiania vastustaneita Ruotsin yläluokan jäseniä.

Ruotsissa alkoi kansannousu reaktiona Tukholman verilöylyyn. Kansannousun johtoon nousi tanskalaisten vankeudesta paennut [[Kustaa Vaasa]], jonka isä ja lanko oli teloitettu. Hän johdatti [[Taalainmaa]]n talonpojat tanskalaisten vastaiseen kapinaan. Kansannousu laajeni, kun Kustaa saavutti menestystä. Hän eteni [[Uppsala]]n kautta piirittämään Tukholmaa. Valtiopäivät julistivat Kustaan Ruotsin vapauttajaksi ja hallitsijaksi elokuussa 1521. Vuonna 1523 Kristian menetti asemansa Ruotsin ja Tanskan kuninkaana. Kustaa Vaasa nousi Ruotsin kuninkaaksi, julisti Suomen kuuluvan Ruotsiin ja Kalmarin unioni hajosi lopullisesti.