Ero sivun ”Oulun alueliitokset” versioiden välillä

Vuosina 1920-19221920–1922 alueliitoksia ehdottivat niin yksityiset oulujokelaiset, kuin Oulujoen kunnanvaltuustokin. Oulun kaupunginvaltuusto oli kuitenkin hanketta vastaan, peläten köyhiksi katsottujen esikaupunkialueiden liittämisestä koituvan kaupungille lisämenoja. Lopulta vuonna 1937 kaupunginvaltuusto kuitenkin taipui liitoksen kannalle muun muassa [[Oulun lääni|Oulun läänin]] maaherran [[E. Y. Pehkonen|E. Y. Pehkosen]] asettuessa ajamaan asiaan. [[Suomen sisäministeriö|Sisäasiainministeriö]] hyväksyi Pehkosen laatiman ehdotuksen [[Koskela (Oulu)|Koskelankylän]], [[Pyykösjärvi|Järvenkorven]], [[Laanila|Laanilan]] ja [[Hintta|Hintan]] alueiden liittämisestä Oulun kaupunkiin vuodesta 1938 alkaen. Suunnitelmissa oli myös [[Värttö|Värtön]], Erkkolan ja [[Kastelli|Kastellin]] alueiden liittäminen, joiden liitosta kuitenkin päätettiin käsitellä sopivammalla ajankohdalla. Liitosten myötä kaupungin asukasluku kasvoi noin 2 &nbsp;500 asukkaalla. Jo vuoden 1938 lopussa Oulun kaupunginvaltuusto laati [[Suomen valtioneuvosto|valtioneuvostolle]] anomuksen myös Erkkolan ja Kastellin alueiden liittämisestä osaksi kaupunkia vuodesta 1940 alkaen. Päätös kuitenkin lykkääntyi [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] syttymisen ja Oulujoen kunnallisolojen takia, ja alueet liitettiin kaupunkiin vasta vuonna 1947. Alueella oli tuolloin noin 2 &nbsp;000 asukasta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kustaa Hautala|Nimeke=Oulun kaupungin historia 1918-19451918–1945|Vuosi=1982|Sivu=163-176163–176|Julkaisija=Oulun kaupunki}}</ref>