Ero sivun ”Afganistan” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 19946140, jonka teki Boof1029jr (keskustelu) tasavaltaa ei ole enää Merkkaus: Kumoaminen |
→Historia: wl |
||
Rivi 87:
1800-luvulla sodittiin kaksi afgaanisotaa, kun [[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]] yritti valloittaa Afganistanin estääkseen [[Venäjä]]ä saamasta sitä. Afganistan joutui luovuttamaan määräysvallan ulkopolitiikasta Isolle-Britannialle, mutta säilytti itsenäisyytensä sisäisissä asioissaan. [[Kolmas afgaanisota]] käytiin heti ensimmäisen maailmansodan jälkeen brittiläistä [[Intia]]a vastaan ja britit tunnustivat Afganistanin ulkopoliittisen itsenäisyyden 1919.<ref name="BBC">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/south_asia/1162108.stm Afghanistan timeline] BBC News</ref> Sodan jälkeen solmitun [[Rawalpindin sopimus|Rawalpindin sopimuksen]] allekirjoituspäivää 19. elokuuta juhlitaan nykyisin Afganistanin itsenäisyyspäivänä.<ref name="afg2">Sergejeff 2011, s. 215-218</ref>
Vuoden 1928 [[Afganistanin sisällissota (1928–1929)|sisällissotaa]] seurasi pitkä vakauden aika pääasiassa kuningas [[Muhammad Zahir Šah]]in alaisuudessa, kunnes hänen serkkunsa [[Mohammed Daoud Khan]] syöksi hänet vallasta 1973. Vuonna 1978 kommunistinen PDPA nousi valtaan [[Saur-vallankumous|saur-vallankumouksessa]]. Kommunistihallinto ajautui pian kaaokseen sotilaskapinoiden ja islamistisissien uhkaamana, mikä puolestaan uhkasi [[Neuvostoliitto]]a.<ref name="afg3">Sergejeff 2011, s. 255-263</ref> Vuonna 1979 Neuvostoliitto miehitti Afganistanin ja seuranneessa [[Afganistanin sota|Afganistanin sodassa]] Neuvostoliiton joukkoja ja sen valtaan nostamaa uutta Afganistanin hallitusta vastassa olivat [[mujahideen]]-sissit, joita [[Kiina]], [[Pakistan]], [[Saudi-Arabia]] ja [[Yhdysvallat]] tukivat. Neuvostoliiton joukot vetäytyivät maasta 1989. Vuodesta 1986 presidenttinä toiminut [[Mohammad Najibullah]] menetti tärkeimmän tukijansa Neuvostoliiton luhistuttua 1991. [[Afganistanin demokraattinen tasavalta]] kukistui huhtikuussa 1992, kun mujahideen-joukot valtasivat Kabulin. Uudeksi presidentiksi tuli sissipäällikkö [[Burhanuddin Rabbani]]. Sota jatkui eri ryhmittymien välisenä sisällissotana, johon ulkovallat [[Saudi-Arabia]], [[Pakistan]] ja [[Iran]] sekaantuivat.<ref name="BBC"/><ref name="kiljunen">Kimmo Kiljunen: ''Valtiot ja liput'', s. 366–367. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18177-7.</ref>
Vuonna 1994 alkoi voimistua [[Taliban]]-liike, jonka sissit valtasivat Kabulin vuonna 1996 ja teloittivat miltei ensi töikseen julkisesti entisen presidentin Najibullahin. Maassa otettiin käyttöön [[šaria]]-laki erittäin ankarasti tulkittuna. Vuoden 1998 lopulla Taliban hallitsi 90 prosenttia maasta. He tuhosivat muun muassa yhtä maan tärkeimmistä vientiartikkeleista, unikkopeltoja, sillä islamin lakien mukaan päihteiden (alkoholi, huumeet ym.) käyttö on kiellettyä. Vuonna 2001 Yhdysvallat ja Britannia [[Afganistanin sota (2001–)|hyökkäsivät Afganistaniin]] syyttäen Talibaneja New Yorkiin ja Washingtoniin suunnattujen terrori-iskujen takana olleen Al-Qaida-terrorijärjestön tukemisesta, ja Talibania vastustava [[Pohjoinen liitto|Pohjoisen liittouma]] syöksi Talibanin vallasta. Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian lisäksi useat muut länsimaat lähettivät maahan omia sotilaitaan osana Yhdistyneiden Kansakuntien valtuuttamia ISAF-joukkoja. Talibania vastustavat afganistanilaisryhmät tapasivat joulukuussa 2001 [[Bonn]]issa ja solmivat sopimuksen maan vakauttamisesta. [[Hamid Karzai]] nimitettiin väliaikaishallinnon (Afghan Interim Authority) puhemieheksi vuonna 2001. Hänet valittiin presidentiksi vuonna 2004 ja toiselle kaudelle marraskuussa 2009.<ref name="BBC"/><ref name="kiljunen"/>
| |||