Ero sivun ”Raideleveys” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Poistettu turha kyseenalaistus artikkelista.
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 2001:2003:F503:E380:BDD1:ACEA:4C62:7E4D) ja palautettiin versio 19924641, jonka on tehnyt August-54: Kyseenalaistus ei ole turha
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Rivi 6:
Maailman yleisintä raideleveyttä, 1 435 millimetriä, kutsutaan [[Normaaliraideleveys|normaaliraideleveydeksi]] ({{k-en|standard gauge}}, {{k-de|Normalspur}}) tai joskus kansainväliseksi raideleveydeksi ({{k-en|international gauge}}). Normaalileveyttä kapeampia raideleveyksiä sanotaan [[kapearaiteinen rautatie|kapeiksi raideleveyksiksi]] ({{k-en|narrow gauge}}, {{k-de|Schmalspur}}) ja sitä leveämpiä raideleveyksiä [[leveäraiteinen rautatie|leveiksi raideleveyksiksi]] ({{k-en|broad gauge}}, {{k-de|Breitspur}}). Rautateitä, joiden raideleveys on pienempi kuin 381 mm, kutsutaan pienoisrautateiksi, vaikka niillä voitaisiin kuljettaa matkustajia, jolloin kyseessä ovat ''puutarharautatiet'' tai [[pienoisrautatie]]t.
 
Yleisesti ottaen leveäraiteinen [[juna]] on vakaampi, sallii suurempia nopeuksia ja pystyy kantamaan enemmän kuormaa, kun taas kapearaiteinen rata on halvempi, ja nopeampi rakentaa ja vie vähemmän tilaa.{{Kenen mukaan}} Kapearaiteisia ratkaisuja suositaankin edelleen muun muassa kaupungeissa kulkevissa [[raitiovaunu]]issa ja vaikeassa maastossa (esimerkiksi vuoristossa) kulkevilla radoilla.
 
Suomessa yleisin raideleveys on 1 524 mm. Euroopassa käytetään yleensä 1 435 mm leveyttä. Venäjällä ja muissa entisen Neuvostoliiton maissa kiskojen väli on 1 520 mm.