Ero sivun ”Karjalan tasavalta” versioiden välillä

 

=== Etniset ryhmät ja väkiluvun kehitys===

 

Väestö kasvoi voimakkaasti ja väestösuhde muuttui jo 1920-luvulla venäläisvaltaiseksi. Oheinen taulukko esittää Karjalan tasavallassa ja sitä edeltäneessä [[Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta|Karjalan ASNT]]:ssa asuneen väestön etnisen jakauman kehityksen vuosien 1926–2010 väestönlaskentojen valossa. Prosenttiosuudet on laskettu kaikista väestönlaskentaan osallistuneista. Neuvostoliitossa harjoitettu kansallisuuspolitiikka karkotuksineen, sotavuodet ja sitä seurannut uudelleenasutus vaikuttivat myös Karjalan väestörakenteeseen merkittävästi. Esimerkiksi vuoden 1939 väestönlaskennan alueellisessa tarkastelussa näkyy vahvasti ''Belomoro-Baltiski ITL'' ja muiden ojennusleirien vaikutus seudulla. Suuri enemmistö Belomorskin ja Karhumäen piirien (sis. nykyinen Segežan piiri) asukkaista oli tätä perua, mikä muutti voimakkaasti alueen etnistä jakaumaa.<ref name="Memorial-Belabaltlag"/><ref name="Memorial-Soroklag"/><ref name="Demo1939raions">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.soros.karelia.ru/projects/1998/atlas/eng/1939/map1.htm| Nimeke = Nationality composition of the population of Karelia by the census data of 1939| Ajankohta = 1998| Tekijä = Suni, L.V. et al.| Selite = Vertaa myös 1926 ja 1933 jakaumiin| Julkaisu = Ethnic Demographic Atlas of the Baltic Finnish Peoples of the Republic of Karelia | Julkaisija = soros.karelia.ru| Viitattu = 2013-05-23| Kieli = {{en}} }}</ref>{{selvennä|täydennä lähteistystä aikanaan}} Vuosien 1939 ja 1959 välillä tehtiin laskentatuloksen vertailtavuuteen vaikuttavia aluemuutoksia. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuoden 2002 ja 2010 laskennoissa etnisen taustansa (kansallisuutensa) salanneiden määrä kasvoi suuresti neuvostoaikaan verrattuna.

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Venäjän Karjalan asukkaista lähes kaikki eli 99,3&nbsp;% osasi venäjää. 35&nbsp;100 henkeä (4,9&nbsp;%) osasi tuolloin karjalaa, 22&nbsp;800 (3,2&nbsp;%) suomea ja 2&nbsp;300 (0,3&nbsp;%) vepsää. Karjalaisista 31&nbsp;800 (48,4&nbsp;%) puhui karjalaa, suomalaisista 5&nbsp;800 (40,8&nbsp;%) suomea ja vepsäläisistä 1&nbsp;800 (38,0&nbsp;%) vepsää. Suomea taisi myös 9&nbsp;200 karjalaista ja 7&nbsp;000 venäläistä.<ref name="2002-Perepis 4.3"/><ref name="2002-Perepis 4.6"/>

[[Kuva:Petrozavodsk 06-2017 img03 Alexander Nevsky Cathedral.jpg|thumb|300px| [[Aleksanteri Nevskin katedraali (Petroskoi)|Aleksanteri Nevskin katedraali]] (1828-1832) Petroskoissa on Venäjän ortodoksisen kirkon Petroskoin ja Karjalan hiippakunnan pääpyhäkkö.]]

 

===Uskonto===

Petroskoissa ilmestyy viikoittain suomenkielinen sanomalehti ''[[Karjalan Sanomat]]'', jonka päätoimittaja on Mikko Nesvitski<ref name=KarjalanSanomat/>, sekä kulttuuriaikakauslehti ''[[Carelia]]'', jonka päätoimittaja on Armas Mašin. Osa ''Carelia''-lehden aineistosta on karjalan ja vepsän kielellä ja inkerin murteella. Lehtiä kustantaa [[Periodika]]-kustantamo. Lisäksi kustantamo julkaisee ''[[Vienan Karjala (lehti)|Vienan Karjala]]'' -lehteä, karjalan- ja vepsänkielistä ''[[Oma Mua]]'' -lehteä, vepsänkielistä ''Kodima''-lehteä ja lastenlehti ''[[Kipinä (lehti)|Kipinä]]ä''.{{lähde}}

 

 

Paikallisia TV-ohjelmia lähettää myös Respublika-uutistoimistoon kuuluva Sampo TV 360°-televisiokanava OTR-kanavalla (Obštšestvennoje Televidenije Rossii).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.karjalansanomat.ru/uutinen/paikallisia-ohjelmia-jokaiseen-kotiin | Nimeke = Paikallisia ohjelmia jokaiseen kotiin | Ajankohta = 13.12.2019 | Julkaisija = Karjalan Sanomat | Viitattu = 13.3.2020 }}</ref> Sekä Karjalan TV:n että Sampo TV 360°:n lähetykset tapahtuvat Karjalan tasavallan laajuisesti digi-tv:n [[Kanavanippu RTRS-1 (Venäjä)|ykköskanavanipussa (RTRS-1)]].