Ero sivun ”Keskustelu:Demokratia” versioiden välillä

 

Artikkeli esittelee demokratiaa hyvin, mutta se voisi vastata kysymyksiin miksi ja mistä lähtökohdista valtiot demokratisoituivat. Demokratia edustaa pysyvyyttä ja tasa-arvoa mitä esim. monarkioissa ei ollut. Usein autokraattiset järjestelmät, monarkiat ym. korvautuivat edustuksillisilla järjestelmillä, mikä käänsi hallitsijan ja kansalaisen asetelman päinvastaiseksi. Monarkioissa kansalainen oli elinikäisen hallitsijan alamainen, kun demokratioissa valitun hallitsijan tehtävä on palvella kansaa. Tämä on hyvin olennainen pointti, ja sen voisi mainita johdannossakin. Kansalaiset olivat kyllästyneet alamaisen roolinsa lisäksi monarkioiden epävarmuuteen, koska hallitsijan vaihtumista seurasi epävarmuuden aika hallinnossa ja joskus perimyskiistat ja -sodat. Lisäksi hallitsijoiden mielivaltaisuus ja loputtoman ylellinen elämäntapa herättivät epätasa-arvon tunnetta. Näitä lähtökohtaisia syitä demokratian tilaukselle voisi tuoda esille. --Ukas (keskustelu) 10. joulukuuta 2017 kello 15.11 (EET)

 

artikkeliin kaivattaisiin mainintaa demokratian edellytyksiä mahdollistavista tekijöistä. näitä ovat mm. kansalaisten luku- ja kirjoitustaito sekä koulutuksen saatavuus ja taso. joku voisi väittää että Suomessa on pakollinen peruskoulu jotta demokratian edellytykset toteutuisivat kansan kyvykkyydellä. historiassa demokratiaa olisi ollut vaikea harjoittaa ilman kansalaisten luku- ja kirjoitustaitoa. lisäksi tarvittaisiin maininta median/lehdistön roolista demokratian toteutumisessa. esimerkiksi monta vuosisataa sitten ei ollu politiikasta kansalle tiedottavaa lehdistöä, jolloin demokratiaa olisi ollut vaikea harjoittaa kun kansa ei olisi ollut perillä poliittista asioista, joten heidän äänensä kuuleminen asioissa joista eivät tiedä olisi ollut käytännössä turhaa. lisäksi artikkeliin kaivattaisiin tietoa siitä miten vain miesten äänioikeutta eli toisin sanoen sitä ettei naisilla ollut äänioikeutta perusteltiin. huhun mukaan Suomessa ja muissa länsimaissa otettiin naisten äänioikeus nopeasti käyttöön, sillä Neuvostoliitto ajoi naisten äänioikeutta ja länsimaissa haluttiin rajoittaa vasemmistoaatteen suurta kannatusta antamalla äänioikeus naisille ettei siitä tule asia jota Neuvostoliitosta ihaillaan. ehkäpä muussa tapauksessa naiset olisivat katsoneet itään ihailevasti ja äänestäneet jopa kommunisteja valtaan https://www.rbth.com/articles/2011/12/22/five_things_we_never_thanked_the_soviet_union_for_14072 --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hartz|keskustelu]]) 21. marraskuuta 2017 kello 08.21 (EET)

 

 

[[Timokratia]] ja [[Politeia]] vähintään johdantoon. Nehän ovat kansanvaltaa, Demokratia on [[rahvaanvalta]]a. --[[Käyttäjä:Höyhens|Höyhens]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Höyhens|keskustelu]]) 30. marraskuuta 2017 kello 19.49 (EET)