Ero sivun ”Rokotus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisään marginaalin. |
|||
Rivi 137:
Rokotusten jakelukäytännöt vaihtelevat suuresti eri maiden välillä ja asiasta on käyty Euroopassa laajaa keskustelua. Vuonna 2010 noin puolessa EU-maista oli yhden tai useamman rokotteen osalta kaikille pakollinen rokotusohjelma, tosin rokotuksesta kieltäytyminen ei kaikissa maissa välttämättä johda käytännössä sanktioihin. Muissa EU-maissa rokotusohjelma on periaatteessa vapaaehtoinen. <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Haverkate, M et al. | Otsikko =Mandatory and recommended vaccination in the EU, Iceland and Norway: results of the VENICE 2010 survey on the ways of implementing national vaccination programmes | Julkaisu =Eurosurveillance | Ajankohta =31.5.2012 | Vuosikerta =17 | Numero =22 | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Euroopan unionin tartuntatautivirasto | Selite= | Tunniste= | www =http://www.eurosurveillance.org/ViewArticle.aspx?ArticleId=20183 | www-teksti = | Viitattu = 11.2.2015 | Kieli ={{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref>
Englannissa pakollisista isorokkorokotuksista luovuttiin 1907, Suomessa niistä luovuttiin 1951. Suomessa rokotukset ovat vapaaehtoisia tavallisissa tilanteissa, mutta lakiin on edelleen kirjattu pakollisten rokotusten mahdollisuus. Yhdysvalloissa koulunkäyntiä varten pakollisista rokotuksista voi yleensä saada vapautuksen uskonnollisista ja vakaumuksellisista syistä. Toisaalta muodollinen vapaaehtoisuus voi joskus ilmetä rokotettavan näkökulmasta pakollisuutena, vaikkapa jos vapaaehtoisuudesta ei selvästi kerrota. Esimerkiksi Suomen korkein oikeus katsoi rokotevauriota koskevassa päätöksessään 1980-luvulla annetun sokeripalarokotteen olleen käytännössä pakollinen johtavassa asemassa olevien terveysviranomaisten toiminnan vuoksi.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1995/19950053 Korkeimman oikeuden ratkaisu 30.3.1995 S93/1397]</ref> ▼
Englannissa pakollisista isorokkorokotuksista luovuttiin [[1907]]{{lähde}} ja Suomessa [[1951]]{{lähde}}. Suomessa rokotukset ovat lähtökohtaisesti vapaaehtoisia, mutta [[tartuntatautilaki|tartuntatautilain]] 47§ on kirjattu myös pakollisten rokotusten mahdollisuus, joka voidaan ulottaa koskemaan jopa koko väestöä<ref>[https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161227#a1227-2016 Tartuntatautilaki (21.12.2016/1227) 47§]</ref>. Lisäksi Tartuntatautilain 48§ mukaan tietyissä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden osastoissa saadaan käyttää vain erityisestä sysytä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Tällaisen työntekijän on oltava suojattu [[tuhkarokko]]a, [[vesirokko]]a, [[influenssa]]a vastaan. Lisäksi imeväisikäisiä hoitavien on oltava suojattu [[hinkuyskä]]ä vastaan.<ref>[https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161227#a1227-2016 Tartuntatautilaki (21.12.2016/1227) 48§]</ref>.
Suomessa esimerkiksi [[Heikki Peltola]] on<ref>Helsingin Sanomat yliökirjoitus 27.7.2004 "Rokotuksissa yhteisen edun on voitava ajaa yksilön edelle"</ref> puolustanut näkemystä, että rokotuksissa yhteisön edun tuleekin mennä yksilön etujen edelle. Jotkut menevät jopa niin pitkälle, että katsovat pakollisten rokotusten olevan oikeutettuja siitä huolimatta, että lapsia kuolee rokotteiden aiheuttamiin haittoihin,<ref>Häyry H & Häyry M. 1989. Utilitarianism, human rights and the redistribution of health through preventive medical measures. Journal of Applied Philosophy; 6: 43-51. (Arlette Mercaen, http://eprints.utas.edu.au/31/1/Arlette_Mercae_Thesis.pdf) mukaan</ref> mutta esimerkiksi Arlette Mercae katsoo väitöskirjassaan, että rokotteiden hyödyistä ja haitoista ei tiedetä riittävästi, jotta pakkorokotukset olisivat eettisesti perusteltuja.<ref>http://adt.lib.utas.edu.au/uploads/approved/adt-TU20041117.161706/public/02Whole.pdf</ref>▼
▲
▲Suomessa esimerkiksi professori [[Heikki Peltola]] on puolustanut näkemystä, että rokotuksissa yhteisön edun tuleekin mennä yksilön etujen edelle<ref>[https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000004240018.html Helsingin Sanomat:
==Rokotusten vastustaminen==
| |||