Ero sivun ”Femme fatale” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Coen (keskustelu | muokkaukset)
Kumottu muokkaus 18083451, jonka teki 85.76.45.105 (keskustelu)
Merkkaus: Kumoaminen
laajemmin kirjasta; kerrotaan naishahmosta eikä termistä
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee ranskankielistä termiänaishahmoa. Muista merkityksistä katso [[Femme fatale (täsmennyssivu)|täsmennyssivu]].}}
 
'''Femme fatale''' [fam fatal] ({{k-fi|kohtalokas nainen}}) on [[ranskan kieli|ranskankielinen]] termi, jota käytetään usein puhuttaessa [[kaunokirjallisuus|kirjojen]] tai [[elokuva|elokuvien]] naisesta, joka vastustamattomalla viehätysvoimallaan houkuttelee miehiä vaaraan. Petollinen femme fatale kietoo mystisellä vetovoimallaan miehet pauloihinsa ja onnistuu usein johtamaan heidät turmioon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.merriam-webster.com/dictionary/femme%20fatale | Nimeke = Femme fatale | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Merriam-Webster.com | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Merriam-Webster, Incorporated | Viitattu = 1.4.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>Aikio ja Vornanen 1993, s. 207.</ref>
'''Femme fatale''' [fam fatal] (ranskaa, {{k-fi|kohtalokas nainen}}) on kirjallisuuden ja populaarikulttuurin [[arkkityyppi]]nen naishahmo, jossa salaperäisyys, viettelevyys, kauneus ja seksuaalinen vetovoima yhdistyvät ovelaan valheellisuuteen sekä usein myös [[noita]]maisiin, [[vampyyri]]mäisiin tai paholaismaisiin piirteisiin. Femme fatale kietoo miehiä [[Hypnoosi|hypnoottisesti]] pauloihinsa ja saa nämä ajautumaan vaarallisiin, jopa hengenvaarallisiin tilanteisiin. Femme fatale voidaan näkökulmasta riippuen nähdä niin [[Sankari|sankarittarena]], [[Antisankari|antisankarittarena]] kuin uhrinakin.<ref name=hosiaisluoma>{{Kirjaviite | Tekijä = Hosiaisluoma, Yrjö | Nimeke = Kirjallisuusoppi aapisesta äänirunoon | Vuosi = 2016 | Sivu = 248–249 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Avain | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 978-952-304-107-3 }}</ref>
 
== Esimerkkejä ==
 
Varhaisia femme fatale -hahmon edustajia ovat kreikkalaisen mytologian kaunis [[Helena (mytologia)|Helena]], joka aiheutti [[Troijan sota|Troijan sodan]], [[Homeeriset hymnit|homeeristen runojen]] [[seireenit]] ja kaunis velhonainen sekä [[Hesiodos|Hesiodoksen]] [[Pandora]] lippaineen. [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] femme fataleja ovat [[Aadam]]in perisyntiin houkutellut [[Eeva (Raamattu)|Eeva]] ja syöjätär [[Lilith]]. Myös tosielämän Egyptin kuningatar [[Kleopatra VII|Kleopatra]] on nähty femme fatalena.<ref name=hosiaisluoma />
 
Keskiajalla femme fatalen hahmon kautta varoiteltiin naisen hillittömän seksuaalisuuden vaaroista. [[Romantiikka|Romantiikan]] aikakaudella hahmo esiintyi muun muassa [[Edgar Allan Poe]]n novelleissa. 1800-luvun ja 1900-luvun [[Ooppera|oopperoista]] femme fatalen hahmolla on keskeinen rooli muun muassa [[Georges Bizet|Bizet’n]] ''[[Carmen]]issa'', [[Richard Wagner|Wagnerin]] ''[[Parsifal]]issa'' ja [[Alban Berg]]in ''[[Lulu]]ssa''. Maalaustaiteessa kohtalokasta naista kuvasivat muun muassa [[Edvard Munch]] ja [[Gustav Klimt]] [[Symbolismi|symbolistisissa]] ja [[Ekspressionismi|ekspressionistisissa]] töissään. Alankomaalainen [[Mata Hari]] oli 1900-luvun alun tosielämän salaperäinen tanssijatar ja vakooja.<ref name=hosiaisluoma />
 
[[Mika Waltari]]n romaanissa ''[[Sinuhe egyptiläinen]]'' (1945) esiintyy kohtalokas Nefernefernefer. Elokuvassa femme fatale esiintyy etenkin 1940- ja 1950-lukujen amerikkalaisissa [[film noir]] -filmeissä. Niistä tunnetuimpia on ''[[Gilda]]'' (1946), jossa pääosaa esittää [[Rita Hayworth]]. Uudemmista femme fatale -hahmoista tunnetaan esimerkiksi trillerin ''[[Basic Instinct]]'' (1992) salaperäinen nainen, jota esittää [[Sharon Stone]].<ref name=hosiaisluoma />
 
Muita esimerkkejä:
 
== Esimerkkejä ==
*[[Mylady Winter]] (romaanissa ''[[Kolme muskettisoturia]]'')
*[[Nefernefernefer]] (romaanissa ''[[Sinuhe egyptiläinen]]'')
*[[Amy Elliott Dunne]] (romaanissa ''[[Kiltti tyttö (romaani)|Kiltti tyttö]]'')
*[[Phyllis Dietrichson]] (elokuvassa ''[[Nainen ilman omaatuntoa]]'')
Rivi 15 ⟶ 24:
 
== Lähteet ==
* Annukka Aikio ja Rauni Vornanen: ''Uusi sivistyssanakirja''. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1993. ISBN 951-1-11365-8.
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}