Ero sivun ”Liudennus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
linkki
ei ole liudennus vaan erilliset, palataaliset konsonantit (so. nʲ ei ole sama kuin ɲ)
Rivi 15:
 
[[viron kieli|Virossa]] i-vokaali yleensä liudentaa edellisen konsonantin, mutta säännöstä on poikkeuksia, ja monesti liudennus tai sen puute muuttaa sanan merkityksen, vaikkei näy kirjoitusasussa, esimerkiksi ''tall'' voi tarkoittaa karitsaa tai tallia riippuen siitä, onko loppu-L liudentunut vai ei.
 
Muutamissa [[romaaniset kielet|romaanisissa kielissä]] esiintyy liudentuneet l- ja n-äänteet. [[Espanjan kieli|Espanjassa]] ja [[katalaani]]ssa liudentunutta l:ää merkitään geminaatalla '''ll''' (''llama'' [l<sup>j</sup>ama] 'laama', ''caballo'' [ka'val<sup>j</sup>o] 'hevonen'), [[portugalin kieli|portugalissa]] puolestaan [[Digrafi|digrafilla]] '''lh''' (''mulher'' [mul<sup>j</sup>e'r] 'nainen') ja [[Italian kieli|italiassa]] grafeemiryppäällä '''gli''' (''meglio'' 'parempi'). Liudentuneen n:n merkkinä on espanjassa '''ñ''' (''mañana'' [ma'n<sup>j</sup>ana] 'aamu'), katalaanissa digrafi '''ny''' (''Catalunya'' [katalun<sup>j</sup>a] 'Katalonia'), portugalissa '''nh''' (''cunha'' [kun<sup>j</sup>a] 'kiila') sekä ranskassa ja italiassa '''gn''' (''montagne'' [mõtan<sup>j</sup>] ja ''montagna'' 'vuoristo').
 
[[Ranskan kieli|Ranskassa]] esiintyi aikaisemmin myös liudentunut l, joka kirjoitettiin '''ill''' tai sanan lopussa '''il'''. Nykyranskassa se on kuitenkin muuttunut kokonaan j-äänteeksi. Myös useissa Latinalaisen Amerikan maissa liudentunut konsonantti on muuttunut kokonaan j-äänteeksi. Espanjassa tätä kutsutaan nimellä ''ieismo'' ja sitä pidetään sosiaalisesti hyvin stigmaattisena merkkinä.