Ero sivun ”Beetahajoaminen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
w, poistettu turha epätarkka sivulause (vrt. johdanto)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
'''Beetahajoaminen''' on [[ydinfysiikka|ydinfysiikassa]] [[radioaktiivisuus|radioaktiivinen]] hajoaminen, jossa vapautuu [[beetahiukkanen]] ([[elektroni]] tai [[positroni]]). Beetahajoaminen johtuu energian kannalta epäedullisesta [[neutroni]]en ja [[protoni]]en lukumäärien suhteesta [[atomiydin|atomiytimessä]]. Beetahajoamisessa ydin siirtyy alempaan energiatilaan siten, että ytimen varaus muuttuu, mutta [[massaluku]] ei muutu. Tämä voi spontaanisti tapahtua kolmella tavalla:
 
#''' &beta;<sup>&minus;</sup>-hajoamisessa''' ytimen neutroni muuttuu protoniksi ja samalla emittoituu elektroni ja [[antineutriino]] (<math>\scriptstyle \bar{\nu}</math>). Vastamuodostunut protoni jää ytimeen, kun taas elektroni ja antineutriino sinkoutuvat ulos β<sup>–</sup> -säteilynä. &beta;<sup>&minus;</sup>-hajoamisessa massaluku A ei muutu, mutta järjestysluku Z kasvaa yhdellä: <br>[[Tiedosto:Beeta-miinus-hajoaminen.png|kehyksetön|150x150px]]<br><br>
#''' &beta;<sup>+</sup>-hajoamisessa''' ytimen protoni muuttuu [[Neutroni|neutroniksi]] ja samalla emittoituu [[positroni]] (β<sup>+</sup> -hiukkanen) ja [[neutriino]] (<math>\scriptstyle {\nu}</math>). Tätä hajoamista sanotaan myös [[Positroniemissio|positroniemissioksi]]. β<sup>+</sup>-hajoamisen yhteydessä esiintyy myös sähkömagneettista [[annihilaatio]]<nowiki/>säteilyä: kun positroni ja elektroni yhtyvät, niiden lepomassa muuttuu kahdeksi annihilaatiosäteilyn kvantiksi, jotka sinkoutuvat vastakkaisiin suuntiin. Annihilaatiosäteily katsotaan yleensä gammasäteilyksi, vaikka se ei olekaan peräisin atomin ytimestä. &beta;<sup>+</sup>-hajoamisessa massaluku A ei muutu, mutta järjestysluku Z pienenee yhdellä:<br>[[Tiedosto:Beeta-plus-hajoaminen.png|kehyksetön|150x150px]]<br><br>
#''' [[Elektronin sieppaus]]''' (EC) on β<sup>+</sup> -hajoamisen kanssa vaihtoehtoinen prosessi, jossa ytimen protoniluku pienenee, kun ydin sieppaa atomin elektroniverhosta yhden elektronin. Elektronin sieppauksessa syntyy myös neutriinoja. Kun kaapatun elektronin tilalle siirtyy ylemmän kuoren elektroni, atomin elektroniverhosta lähtee karakteristista [[Röntgensäteily|röntgensäteilyä]]:<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.stuk.fi/documents/12547/494524/kirja1_1.pdf/0aa465c1-9c58-44b9-a30c-f160ef3b1171|nimeke=Säteily ja sen havaitseminen|tekijä=Tarja K. Ikäheimonen|julkaisu=Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarja|ajankohta=|julkaisija=Säteilyturvakeskus|viitattu=11.2.2021}}</ref><br>[[Tiedosto:Elektronikaappaus.png|kehyksetön|150x150px]]<br>