Ero sivun ”Satakunnan tykistörykmentti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 62:
Osana Ruotsia tykistöä on ollut Suomessa keskiajalta alkaen. Tykistöyksiköitä on sijainnut 1700 -luvulla ainakin Viipurissa, Turussa, Haminassa, Lappeenrannassa ja Savonlinnassa. Satakunnan Tykistörykmentin historian voidaan katsoa alkaneen Kuninkaallisen Suomen Tykistörykmentin perustamisesta 1794.  Tuolloin Ruotsin tykistö organisoitiin neljäksi rykmentiksi, jotka saivat nimeksi Svean, Götan, Venden ja Suomen Tykistörykmentit. Perustamiskäsky annettiin 26.5, joka on nykyään Satakunnan Tykistörykmentin perinnepäivä.
 
Kuninkaallinen Suomen Tykistörykmentti oli sijoitettuna Helsinkiin, Viaporiin, Hämeenlinnaan, Loviisaan, varkauteenVarkauteen, Svartholmaan ja Tammisaareen. Helsingissä sijaitsivat rykmentin kasarmit Ullanlinnan lähellä. Rykmentillä oli siniset sotilaspuvut punaisella kauluksella. Hattusolki oli messingistä ja upseerien olkaimet kullatusta messingistä. Rykmentti oli hyvin varustettu tykkikalustolla. Rykmentin päävarastossa oli 1808 163 käyttökelpoista kenttätykkiä, joista 24 kuuluisia Helvigin suunnittelemia kanuunoita. Muut 215 tykkiä olivat linnoituksissa ja muissa varastoissa. Merkittävin sota, johon rykmentti osallistui, oli Suomen sota 1808 - 1809. Tykistö näytteli merkittävää osaa muun muassa Koljonvirran taistelussa. Sodan jälkeen 1811 päätettiin, että Kuninkaallinen Suomen Tykistörykmentti hajotetaan ja osia siitä liitettiin muihin Ruotsin rykmentteihin. Valloitetun maan ei sallittu pitää yllä tykistöä.
 
==== Itsenäisen Suomen alkuaika<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kuosa, Kalle|Nimeke=Satakunnan tykistörykmentti|Vuosi=1982|Sivu=17 - 21, 25|Julkaisija=Satakunnan Tykistörykmentin Perinneyhdistys}}</ref>====