Ero sivun ”CONELRAD” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[File:Conelrad logo.svg|thumb|right|200px|CONELRAD]]
'''CONELRAD''' ''(CONtrol of ELectromagnetic RADiation)'' oli Yhdysvaltojen ensimmäinen yleisradion kautta toiminut [[Hätätiedote|hätätiedotusjärjestelmä]]. Järjestelmällä oli kaksi tehtävää: ensinnäkin sen avulla varoitettiin väestöä uhkaavasta vihollisen ilmahyökkäyksestä ja annettiin yleistä [[väestönsuojelu|väestönsuojelutietoa]]. Toiseksi, järjestelmän avulla pystyttiin sulkemaan koko maan suuritehoiset yleisradio- ja TV-asemat, minkä tarkoituksena oli estää vihollisen pommikoneita käyttämästä näitä asemia radionavigointiapuna. Järjestelmä perustettiin vuonna 1951 presidentti [[Harry S. Truman]]in määräyksellä, ja sitä hallinnoi Yhdysvaltain telehallintoviranomainen [[FCC]]. Järjestelmä otettiin käyttöön 10. joulukuuta 1951.<ref name=":0" />
 
==Järjestelmän toiminta==
Kun vihollisen hyökkäys uhkasi, viranomaiset ilmoittivat asiasta suurimmille yleisradioasemille. Sen jälkeen nämä asemat ensin katkaisivat lähetyksensä viideksi sekunniksi, jatkoivat sitten lähetystä viisi sekuntia ja jälleen vaikenivat viideksi sekunniksi. Sen jälkeen lähetettiin 15 sekunnin mittainen äänimerkki. Tarkoituksena oli hälyttää koko maan muut radioasemat. Hälytyksen saatuaan kaikki [[FM]]-radioasemat ja TV-asemat lopettivat lähetyksensä.
 
Ainoastaan osa keskipitkillä aalloilla lähettäneistä [[AM]]-asemista jäi ääneen, ja ne alkoivat lähettää hätätiedotetta sekä muuta väestönsuojelutietoa. Asemat lähettivät kukin alueellaan yksi kerrallaan joko taajuudella 640 [[hertsi|kHz]] tai 1240 [[hertsi|kHz]], riippuen alueesta. Asemat lähettivät aina muutaman minuutin kerrallaan pienellä teholla, jonka jälkeen lähetin suljettiin ja toinen asema aloitti lähetyksen, ennalta määrätyssä järjestyksessä. Asemat eivät lähetyksen yhteydessä ilmoittaneet enää lainkaan nimeään tai paikkakuntaansa. Järjestelyn tarkoituksena oli entisestään vaikeuttaa vihollislentäjien radionavigointia. Järjestelmään kuului kolme vaaratasoa, valkoinen (vaara ohi/ei välitöntä vaaraa), keltainen (todennäköinen ilmahyökkäys) ja punainen (todennettu ilmahyökkäys), johon kuhunkin liittyi erityismenetelmiä mm. siviili-ilmaliikenteen noudatettavaksi.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Hawaiian Airlines|Nimeke=International Flight Operations Manual|Vuosi=1961|Sivu=4-1-1|Julkaisija=Hawaiian Airlines}}</ref>
 
Vuosina 1957–1963 oli myös voimassa määräys, jonka mukaan yhdysvaltalaisten [[radioamatööri|radioamatöörien]] oli työskennelleessään varmistettava vähintään 10 minuutin välein, että paikallinen yleisradioasema lähetti ohjelmaa. Jos asemalta ei tullut lähetystä, myös radioamatöörien oli lopetettava lähettäminen välittömästi.