Wikipedia

Ero sivun ”Käyttäjä:Ville Siliämaa/Hiekkalaatikko” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
alkuun
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu  hiekkalaatikko 
Rivi 1:
{{Hautausmaa
Tämä artikkeli käsittelee [[Kempele]]en keskustaajaman alueella sijaitsevia asuinalueita.
| nimi = Kirkonmäen hautausmaa
| toinen nimi = Kempeleen vanha hautausmaa
| kuva = Kempeleen vanha hautausmaa 09072021.jpg
| kuvateksti = Näkymä Kirkonmäen hautausmaalla heinäkuussa 2021. Takana näkyy Kempeleen vanha kirkko.
| sijainti = Kempele
| koordinaatit =
| seurakunta = [[Kempeleen seurakunta]]
| avattu = 1700-luku
| pinta-ala =
| suljettu =
| kotisivu = [http://kempeleenseurakunta.fi/hautausmaat/kirkonmaen-hautausmaa Kempeleen seurakunta: Kirkonmäen hautausmaa]
}}
'''Kirkonmäen hautausmaa''' eli '''Kempeleen vanha hautausmaa''' on toinen Kempeleessä sijaitsevista hautausmaista. Se sijaitsee keskustaajaman läheisyydessä Kempeleen [[Kempeleen vanha kirkko|vanhan kirkon]] ja [[Pyhän Kolminaisuuden kirkko (Kempele)|Pyhän kolminaisuuden kirkon]] välissä.<ref name="Kirkonmäen">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.kempeleenseurakunta.fi/hautausmaat/kirkonmaen-hautausmaa|Nimike=Kirkonmäen hautausmaa|Julkaisu=Kempeleen seurakunta|Viitattu=9.7.2021}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.kempele.fi/vapaa-aika/kulttuuri/kempeleen-kirkot.html|Nimike=Kempeleen kirkot|Julkaisu=Kempeleen kunta|Viitattu=9.7.2021}}</ref> Kaikkiaan hautausmaalla on yhteensä 1&nbsp;500 hautapaikkaa.<ref name="Rantalakeus>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.rantalakeus.fi/jatkossa-kempeleen-hautaukset-keskittyvat-kokkokan/2922662|Nimike=Jat­kos­sa Kem­pe­leen hau­tauk­set kes­kit­ty­vät Kok­ko­kan­kaal­le – Kir­kon­mäel­lä olevat 1 500 paikkaa pian täynnä|Ajankohta=11.4.2019|Julkaisu=Rantalakeus|Viitattu=9.7.2021}}</ref>
 
Hautausmaan vanhimmat haudat ovat 1700-luvun loppupuolelta. Vanhempia hautoja on vanhan kirkon alla olevissa hautaholveissa. Nykyään Kempeleessä tehtävät hautaukset tehdään keskustaajaman itäpuolella sijaitsevalle [[Kokkokankaan hautausmaa]]lle.<ref name="Rantalakeus"/>
Yksi Kempeleen kunnan ominaisuuksista on kahtia jakaantunut keskusta. Länsi- ja itäpuolen rajana on pidetty [[valtatie 4]]:ää. Länsipuolella sijaitseviin asuinalueisiin lukeutuvat Asemanseutu, Koskela, Ollakka, Ollila, Paituri, Riihivainio, Ristisuo, Santamäki ja Sarkkiranta. Keskustaajaman pohjoispuolella sijaitsevassa [[Hakamaa (Kempele)|Hakamaan teollisuusalueella]] on myös jonkin verran asuinkantaa, mutta aluetta ei luokitella varsinaisesti asuinalueeksi. Keskustaajamassa seututien 847 itäpuolella sijaitseva asuinalue Asemaseutu on luokiteltu myös kunnan hallinnolliseksi keskukseksi, vaikka se ei muodosta omaa taajamaansa, vaan alue kuuluu tilastollisesti [[Oulun keskustaajama]]an.
 
Hautausmaan läheisyydessä sijaitsee myös sankarihauta-alue, jonka on suunnitellut [[Ilmari Wirkkala]] vuonna 1947. Vuosien 1939–1045 sankarihautamerkki paljastettiin 31. elokuuta 1952, jonka on suunnitellut [[Martti Tarvainen]]. Sen pääaiheena on [[Vehmaa]]n graniitista tehty iso risti, johon on kaiverrettu vuodet sekä teksti. Yksittäisten sankarivainajien muistomerkit on myös tehty graniitista. Luonnonkivilohkareista kootun matalan muurin sisäpuolella on
Itäpuolella sijaitsevan Ylikylän osa-alueella olevista asuinalueista kerrotaan [[Ylikylä (Kempele)|omassa artikkelissa]].
lisäksi kolmelle vuoden 1918 vapaussoturille pystytetty vanhempi muistokivi.<ref name="Kirkonmäen"/>
 
Viime vuosina hautausmaa-alueen puuston kuntoa on kartoitettu, ja sen perusteella on tehty ensimmäisen vaiheen puukaadot. Vanhan kirkon ja kellotapulin näkyvyyttä eri ilmansuuntiin tullaan tulevaisuudessa parantamaan kirkon alueeseen liittyvän aluesuunnittelutoteutuksen yhteydessä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.kempeleenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/vanha-kirkko|Nimike=Vanha kirkko|Julkaisu=Kempeleen seurakunta|Viitattu=9.7.2021}}</ref>
==Asuinalueet==
 
===Asemanseutu===
{{Pääartikkeli|[[Asemanseutu (Kempele)]]}}
[[Tiedosto:Kempele railway station.jpg|pienoiskuva|Kempeleen vanha rautatieasemarakennus. ]]
Asemanseutu sijaitsee Kempeleen keskustaajamassa seututien 847 itäpuolella Pohjanmaan radan varrella. Alueen rakennuskanta koostuu suurimmaksi osaksi vanhoista omakotitaloista, mutta siellä on myös rivi- ja kerrostaloasuntoja.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.kempele.fi/media/tiedostot/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus-ja-maankaytto/kunnantalon-alue/luonnosvaiheen-nahtavillaolo/nahtavaksi_211020_asemakaavaselostus_luonnosvaihe.pdf|Nimike=Kempeleen asemakaavan muutos, kunnantalon alue, asemakaavaselostusluonnos|Ajankohta=30.9.2020|Julkaisu=Kempeleen kunta|Tiedostomuoto=pdf|Viitattu=25.10.2020}}</ref> Alueella sijaitsee myös nykyisin käytössä oleva [[Kempeleen rautatieasema]].
 
===Koskela===
[[Tiedosto:Kempeleen Vanha pappila.JPG|vasen|pienoiskuva|Kempeleen vanha pappila vuonna 2013.]]
[[Tiedosto:Kempeleen työväentalo 29102020.jpg|pienoiskuva|Vuonna 1974 rakennettu Kempeleen työväentalo.]]
'''Koskela''' sijaitsee Pohjanmaan radan itäpuolella noin kilometrin päässä kunnan keskustaajamasta. Koskela rajoittuu pohjoisessa [[Seututie 846|Ketolanperäntielle]] ja Ristisuolle, lännessä [[seututie 847|seututiehen 847]] ja Riihivainioon sekä idässä valtatiehen 4 ja Kauppakeskus Zeppelinin alueelle.
 
Koskelan pohjoisosa on pääosin uutta taajama-asutusta ja eteläosa perinteistä maanviljelysmaisemaa. Koskelan asuntokanta koostuu vanhemmista omakotitalo- ja rivitaloista. Suurinosa alueen rakennuksista on rakennettu 1960- ja 1970-luvulla.<ref>Paakki s. 103</ref>
 
Koskelassa sijaitsi vuonna 1899 valmistunut [[Kempeleen pappila]], joka toimi kunnan papin virka-asuntona vuoteen 1966 asti. Myöhemmin pappila toimi muun muassa seurakunnan kerhotiloina. Pappilassa syttyi tulipalo 16. huhtikuuta 2019, jonka seurauksena se purettiin kokonaan kesällä 2020.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/kempeleen-vanhan-pappilan-katto-on-edellen-tulessa-vahingot-ovat-mittavat/818776/|Tekijä=Virranniemi, Greta|Nimike=Kempeleen vanhan pappilan katto on edellen tulessa – "Vahingot ovat mittavat"|Julkaisu=Kaleva|Ajankohta=16.4.2019|Viitattu=16.4.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11469823|Tekijä=Holopainen, Hanna|Nimike=Tulipalossa tuhoutunutta Kempeleen pappilaa puretaan parhaillaan|Ajankohta=29.7.2020|Julkaisu=Yle.fi|Viitattu=19.9.2020}}</ref>
 
Koskelassa sijaitsevat myös vuonna 1974 valmistunut [[Kempeleen työväentalo]] sekä Jehovan todistajien valtakunnansali.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://seurantalot.fi/talot/kempeleen_tyovaentalo|Nimeke=Kempeleen Työväentalo|Julkaisu=Seurantalot.fi|Viitattu=5.10.2010}}</ref>
 
Vuonna 1927 valmistunut Tyrnävän [[Ojakylä (Tyrnävä)|Ojakylältä]] lähtenyt alkuperäinen Ketolanperäntie päättyi Koskelassa silloisen valtatie 4:n risteykseen. Oulun Kiviniemen ja Kempeleen välisen moottoriliikennetien valmistuttua vuonna 1990 siirtyi Ketolanperäntien linjaus pohjoisemmaksi. Vanha tie katkaistiin Työväentalon kohdalla moottoriliikennetien valmistuttua, ja muutettiin kevyen liikenteen väyläksi, joka johtaa [[Kauppakeskus Zeppelin]]iin ja siitä edespäin [[Murto (Tyrnävä)|Murto]]on. Väylässä on moottoritien alittavat alikulut. Työväentalon kohdalta lähtee nykyään myös jalkakäytävä moottoritieliittymän bussipysäkille, jossa pysähtyvät kaikki etelän suuntaan menevät kaukoliikenteen pikavuoro-linja-autot.
 
===Ollakka===
[[Tiedosto:Kempeleen tiilitehtaan työntekijöitä vuonna 1918.JPG|pienoiskuva|Ollakassa sijaitsi Kempeleessä vuosina 1898–1952 toiminut [[Kempeleen tiilitehdas|tiilitehdas]]. Kuvassa tiilitehtaan työntekijöitä vuonna 1918.]]
Ollakan asuin- ja teollisuusalue sijaitsee Kempeleen keskustaajaman läheisyydessä seututien 816 länsipuolella. Alueen rakennuskanta on omakoti-, rivi- ja kerrostaloja. Alueella toimii muutamia yrityksiä. Vuosina 1898–1952 Ollakassa toimi [[Kempeleen tiilitehdas]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BEB76624E-C060-43A4-8DA3-C0AD9F644B37%7D/87077|Nimeke=Ympäristölupapäätös Dnro PPO-2006-Y-427-111|Julkaisija=Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus|Ajankohta=18.1.2008|Selite=s. 2|Tiedostomuoto=pdf|Viitattu=8.1.2016}}</ref>
 
===Ollila===
[[Tiedosto:Kiiesmetsä, Kempeleen Ollila.JPG|vasen|pienoiskuva|Näkymä Kiiesmetsään Kiiestieltä. Metsän halki menevä nykyään moottoriajoneuvoilta kielletty tie johtaa [[Piriläntie]]lle.]]
'''Ollila''' (vanhalta nimeltään Ollilanperä) sijaitsee keskustaajamasta noin yksi kilometri Ouluun päin. Alueen rakennuskanta on suurimmalta osin 1950- ja 1960-luvulla rakennettuja omakotitaloja, joista osa on vielä alkuperäisessä asussaan.<ref>Paakki s. 9</ref><ref>Paakki s. 103</ref>
 
Ollilassa sijaitseva Kiiesmetsä on lähes luonnontilassa säilynyt metsäalue. Metsässä on vanhaa puustoa ja [[polku]]ja. Kunta hankki Kiiesmetsän omistukseensa vuonna 2006. Kunnalla on suunnitelmissa muuttaa Kiiesmetsä [[luonnonsuojelualue]]eksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.kempele.fi/kempele-akatemia-ja-vapaa-aika/kulttuuri/kulttuurikohteet.html|Nimeke=Kulttuurikohteet|Julkaisu=Kempeleen kunta|Viitattu=27.10.2018}}</ref><ref>Paakki s. 58–59</ref> Sana "kiies" tarkoittaa [[Kettu|ketun]] pesää.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_190.pdf|Nimeke=Leksikaalisten ja syntaktisten nimenosien yleisyydestä ja levinneisyydestä peruskartan paikannimistössä|Tekijä=Salmenkivi Marko, Pulkkinen Risto, Tuominen Heikki|Julkaisu=Kotikielen seura/Virittäjä|Ajankohta=2/2006|Tiedostomuoto=PDF|Viitattu=18.7.2012}}</ref>
 
===Paituri===
[[Tiedosto:Pohjan kievari restaraunt.JPG|thumb|pienoiskuva|Hotelli-ravintola Pohjan Kievari helmikuussa 2008.]]
'''Paiturin''' asuin- ja teollisuusalue sijaitsee kaksi kilometriä Kempeleen keskustaajamasta pohjoiseen. Ennen Paiturin kaavoittamista alue on tunnettu nimellä Tahkolanperä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/3/3422/342205/342205_1981.jpg|Nimike=3422 05 Madekoski|Julkaisu=Maanmittaushallitus|Ajankohta=1981|Tiedostomuoto=pdf|Viitattu=27.10.2017}}</ref> Paiturin asutuskanta on omakoti- ja rivitaloja. Alue koostuu suurimmaksi osaksi peltomaisemasta. Itä- ja koillisosassa on uutta taajamamaisemaa ja teollisuutta.
 
Läheisyydessä sijaitsevan [[Hakamaa (Kempele)|Hakamaan]] ja Paiturin yhteisellä yritysalueella toimii kymmeniä [[pk-yritys|pk-yrityksiä]], jotka työllistävät noin 500 työntekijää.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.kempele.fi/tyo-ja-yrittaminen/sijoitu-kempeleeseen/paituri.html|Nimike=Paituri|Julkaisu=Kempeleen kunta|Viitattu=27.10.2018}}</ref>
 
Paiturissa toimii 1970 toimintansa aloittanut hotelli-ravintola Pohjankievari, joka niitti erityisesti 1970- ja 1980-luvulla mainetta suosittuna tanssipaikkana.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.st1.fi/huoltoasemat?sub=kempele_sohjanantie|Nimeke=Kempele Sohjanantie|Julkaisu=St1|Viitattu=9.3.2015}}</ref><ref>Paakki s. 70</ref>
 
Paiturissa [[Piriläntie]]n ja seututien 847 risteykseen valmistui syksyllä 2014 [[liikennevalo]]t, ja uudistettiin kevyen liikenteen väyliä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/kempeleeseen-tulossa-uudet-liikennevalot/666751/|Nimeke=Kempeleeseen tulossa uudet liikennevalot|Ajankohta=9.6.2014|Julkaisija=Kaleva|Viitattu=9.3.2015}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/maantien-847-ja-pirilantien-liittymaan-rakennetaan-liikennevalot-kempeleessa-pohjois-pohjanmaan-ely-keskus-#.VPzNUOEfMdU|Nimeke=Maantien 847 ja Piriläntien liittymään rakennetaan liikennevalot Kempeleessä|Ajankohta=9.6.2014|Julkaisija=ELY-keskus|Viitattu=9.3.2015}}</ref>
 
===Riihivainio===
[[Tiedosto:Rantatie opastekyltti.JPG|left|pienoiskuva|Pohjanlahden rantatie -matkailutien opastekyltti Riihivainion kohdalla seututiellä 847.]]
'''Riihivainion''' asuin- ja yritysalue sijaitsee noin yksi kilometriä kunnan keskustaajamasta etelää Pohjanmaan radan itäpuolella. Pohjoisosassa sijaitsee tiheästi rakennettu uudehko asuinalue kapean metsäkaistaleen ympäröimänä. Keskiosassa on teollisuutta, ja eteläpuolella perinteistä maanviljelysmaisemaa laajoine peltoineen.<ref>Paakki s. 104</ref> Alueen rakennuskanta on omakoti- ja rivitalotaloja.
 
Vanha Nelostie eli seututie 847 johtaa Riihivainion lävitse.
 
===Ristisuo===
[[Tiedosto:Kempeleen-Salon osuusmeijeri.JPG|pienoiskuva|Kempeleen-Salon osuusmeijerin vanha rakennus.]]
'''Ristisuon''' asuin- ja teollisuusalue sijaitsee noin yksi kilometri keskustaajamasta itään. Alueen nimi tulee siellä aikoinaan sijainneesta samannimisestä suoalueesta, jonka päälle asuinalue on nykyiseltään lähes kokonaan rakennettu. Ristisuon kiertoliittymässä risteytyvät Ketolanperäntie sekä seututie 847.
 
Alueen eteläosa on tiheää uudehkoa taajama-asutusta. Vanhempaa rakennuskantaa muodostavat 1950-luvun rintamamiestalot.<ref>Paakki s. 103</ref>
 
Ristisuolla sijaitsee Kempeleen kunnan [[paloasema]]. Ristisuolla toimii muutamia yrityksiä, kuten muun muassa [[Oulun Seudun Sähkö]]. Alueen halki virtaa Kissaoja, jonka mukaan on nimetty alueella sijaitseva Kissankulma, jossa sijaitsee yrityksiä sekä vuonna 1995 rakennettu Kissaojanpuisto.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://kartta.ouka.fi/IMS/fi?layers=Opaskartta&cp=7201212,477180&z=1&title=Kissankulma%2C%20Kempele&language=fin|Nimike=Kissankulma|Julkaisu=Oulun seudun karttapalvelu}}</ref> Puistoon on istutettu punakoivuja, jotka ovat hieskoivun mutaatioita.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.kempele.fi/media/tiedostot/vapaa-aika-ja-liikunta/kulttuuri/uutta-ja-vanhaa-radan-itapuolella-esite-pdf.pdf|Nimeke=Uutta ja vanhaa radan itäpuolelta|Tekijä=Ekmark, Satu|Julkaisu=Kempeleen kunta|Tiedostomuoto=PDF|Viitattu=18.7.2012}}</ref> Ristisuolla sijaitsee myös [[Kempeleen rautatieasema]]n isompi pysäköintialue.
 
1980-luvulla Ristisuolle suunniteltiin peruskoulun rakentamista. Suunnitelmissa ollut peruskoulu päätettiin lopulta rakentaa Santamäen asuinalueelle, jonka nimeksi tuli [[Santamäen koulu]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.kempele.fi/varhaiskasvatus-ja-opetus/perusopetus/santamaen-koulu/koulun-historiaa.html|Nimike=Santamäen koulun historiaa|Julkaisu=Kempeleen kunta|Viitattu=26.10.2020}}</ref>
 
Vuosina 1912–1922 toiminnassa olleen [[Kempeleen-Salon osuusmeijeri]]n vanha meijerirakennus sijaitsi nykyisellä Ristisuon asuinalueella.
 
===Santamäki===
===Sarkkiranta===
 
==Lähteet==
==={{Viitteet===}}▼
===Kirja===
* {{Kirjaviite | Tekijä = Paakki, Timo| Nimeke = Lakeuden äärellä, kaupungin naapurina| Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Kempele| Julkaisija = Kempeleen kunta | Vuosi = 2008 | ISBN = 978-952-67120-0-0|www= http://www.kempele.fi/media/tiedostot/kunta-ja-hallinto/saannot-ja-suunnitelmat/lakeuden_aarella.pdf |www-teksti= Julkaisun verkkoversio}}
 
[[Luokka:Suomen hautausmaat]]
▲===Viitteet===
[[Luokka:Kempele]]
{{Viitteet|sarakkeet}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Käyttäjä:Ville_Siliämaa/Hiekkalaatikko”