Wikipedia

Ero sivun ”Karuna” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
vanhojen karttojen linkki am-osioon
Korjattu ja lisätty tekstiä ja vähän poistettu lähteetöntä. Kunnan itsenäistymisen osalta näköjään kunnan ja seurakunnan erilaiset vaiheet itsenäistymisessä ovat näköjään hämännneet.
Rivi 7:
| sijainti = Karuna.sijainti.svg
| koordinaatit = {{coord|60|16|08|N|022|32|41|E|region:FI-LS|display=title,inline}}
| perustamisvuosi = 1930{{lähde}}1869
| perustamisviite =
| pitäjä = Sauvo
Rivi 26:
}}
 
'''Karuna''' on [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomessa]] sijainnut entinen Suomen kunta. Se erotettiin omaksi kunnakseen [[Sauvo]]sta vuonna 19301869.{{lähde}} Itsenäinen seurakunta siitä olituli tullutvirallisesti jo1908, vuonnakäytännössä 1908{{selvennä}};1930. sitäSitä ennen se oli Sauvon kappeliseurakunta vuodesta 1681.<ref name="Seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=175&TYPE=HTML&LANG=FI | Nimeke = Seurakunnat | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Karuna | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.4.2008}}</ref> Karunan naapurikunnat olivat [[Kemiö]], [[Parainen]] ja Sauvo. Karuna liitettiin 1969 pääosin takaisin Sauvoon pois lukien [[Kemiö]]ön liitetty [[Santasaari|Santasaaren]] (Sandön) kylä. Karunassa on nykyisin noin 700 asukasta.{{lähde}}
 
Ennen kunnan perustamista sen alueella toimi ruotsinkielinen kansakoulu vuosina 1893-1926. Kuten paikannimistöstä voi päätellä, kunnan alueella on aiemmin ollut merkittävä ruotsinkielinen väestö, mutta vuonna 1960 ruotsinkielisten osuus oli enää 1,6 prosenttia.{{lähde}} Karuna oli omaksi kunnaksi tullessaan aluksi kaksikielinen, mutta vuonna 1933 siitä tuli yksikielinen suomenkielinen kunta.<ref name="finlandssvenskarna2009">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.folktinget.fi/sv/publikationer/view-56731-3106 | Nimeke =Finlandssvenskarna 2009: En statistisk rapport | Tekijä =Finnäs, Fjalar | Tiedostomuoto = | Selite =sivu 10 | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Folktinget | Viitattu = 1.11.2014 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
 
Karunassa sijaitsevat [[Karunan kartano]], [[Kärkkisten kartano]], [[Steningen kartano]], [[Päisterpään kartano]] ja [[Kärkniemen kartano]].
 
==Historiaa==
 
Karuna on kohonnut merestä suhteellisen myöhään eikä sieltä ole – paria [[kivikausi|kivikautista]] esinettä lukuun ottamatta – tehty esihistoriallisia löytöjä. Asutus on levinnyt Karunaan pääasiassa Sauvosta, jossa oli vankka [[rautakausi|rautakautinen]] asutus. Karunan kappeliseurakunta kehittyi 1600-luvun lopulla Karunan kartanon omistajan [[Arvid Horn]]in rakennuttaman puukirkon ympärille. [[Suomen senaatti]] määräsi Karunan erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi Sauvosta vuonna 1908, mutta tämä toteutui vasta vuonna 1930.<ref name="suomenmaa"> Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 150–153. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.</ref>▼
=== Itsenäisyyttä edeltävä historia ===
 
▲Karuna on kohonnut merestä suhteellisen myöhään eikä sieltä ole – paria [[kivikausi|kivikautista]] esinettä lukuun ottamatta – tehty esihistoriallisia löytöjä. Asutus on levinnyt Karunaan pääasiassa Sauvosta, jossa oli vankka [[rautakausi|rautakautinen]] asutus. Karunan kappeliseurakunta kehittyi 1600-luvun lopulla Karunan kartanon omistajan [[Arvid Horn af Åminne|Arvid Horn]]in rakennuttaman puukirkon ympärille. [[Suomen senaatti]] määräsi Karunan erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi Sauvosta vuonna 1908, mutta tämä toteutui vasta vuonna 1930.<ref name="suomenmaa"> Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 150–153. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.</ref> Kirkon rakentaminen alkoi kesällä 1685. Kirkko rakennettiin Karunan kartanon maille ja vuonna 1686 voimaan tulleen uuden kirkkolain mukaisesti Karunan kartanon isännälle annettiin [[patronaattioikeus]] eli oikeus valita kirkon pappi. Aluksi tuomiokapituli mielsi kirkon kartanon omaksi kappeliksi, mutta heinäkuussa 1688 muodostettiin oma Karunan kappeliseurakunta.<ref>Luoto & Alifrosti 1990, s. 145-146.</ref>
 
Karunassa harjoitettiin menneinä vuosisatoina paljon talonpoikaispurjehdusta muiden rannikkopitäjien tavoin. Sauvolaisten vuonna 1652 saama purjehduslupa koski myös karunalaisia. Vielä vuonna 1726 myönnettiin paikkakuntalaisille oikeus viedä [[Tukholma]]an maa- ja metsätaloustuotteita sekä kalaa. Tärkeä satamapaikka oli Sandössä, johon syvälläkin kulkevat suolalaivat pystyivät ankkuroitumaan.<ref name="suomenmaa"/>
Rivi 39 ⟶ 42:
[[Suomen sota|Suomen sodan]] aikana [[2. elokuuta]] [[1808]] käytiin Sandön saaren itäpuolella meritaistelu, jossa ylivoimaiset venäläiset murtautuivat ruotsalaisen laivasto-osaston läpi länteen. Ruotsalaiset yrittivät samaan aikaan hyökkäystä läheiseen Västankärriin, jossa venäläisten joukkojen ylipäällikkö kenraali [[Friedrich Wilhelm von Buxhoevden]] oleskeli, mutta yritys jäi tuloksettomaksi. Silloisten varustusten jäänteitä on vielä paikoitellen maastossa.<ref name="suomenmaa"/>
 
=== Itsenäisenä kuntana ===
Karunan kunta pysyi itsenäisyytensä ajan pienenä maa- ja metsätalouspitäjänä. Se kuuluu Turun talousalueeseen ja lähin aluekeskus on Sauvon kirkonkylä, jonne on Karunan kirkolta matkaa noin 15 kilometriä. Vuoden 1960 [[väestönlaskenta|väestönlaskennan]] mukaan 73 prosenttia kunnan asukkaista sai toimeentulonsa alkutuotannosta. Yksipuolisen elinkeinorakenteen ja kunnan syrjäisen sijainnin vuoksi huomattava osa väestöstä muutti 1950- ja 1960-luvuilla muualle, lähinnä Turkuun, mutta pienessä määrin myös [[Salo]]on. Karuna liitettiin takaisin Sauvoon vuoden 1969 alussa, joten kunta ehti olla itsenäisenä vain vajaat 40 vuotta.<ref name="suomenmaa"/> Seurakunnan itsenäisyys kesti huomattavasti pitempään, hieman yli 60 vuotta.{{selvennä}}▼
 
Vuoden 1865 kunnallishallintoa koskeva asetus määräsi muun muassa, että kunnallinen jaotus seuraa seurakunnallista jakoa. Näin kukin seurakunta tulisi muodostamaan oman erillisen kunnan, minkä vuoksi Karunan kappeliseurakuntakin erotettiin hallinnollisesti Sauvosta ja siitä tuli vuoden 1869 alussa itsenäinen Karunan kunta.<ref>Kujanen 1996, s. 88-89.</ref>
 
Vuonna 1908 tehtiin päätös myös Karunan kappeliseurakunnan itsenäistymiseksi Sauvon seurakunnasta omaksi seurakunnakseen ja itsenäisyys vahvistettiin 21. lokakuuta 1908. Kuitenkin itsenäistyminen tulisi voimaan käytännössä vasta sitten, kun Sauvon silloinen kirkkoherra [[J. W. Wartiainen]] poistuisi virastaan. Hän lmoitti vuonna 1930, ettei korkean ikänsä vuoksi voinut hoitaa täysipainoisesti virkavelvollisuuksiaan Karunassa ja luopui sitä koskevista oikeuksistaan. Näin Karunasta tuli toukokuun alussa 1930 itsenäinen kirkkoherrakunta ja toimitettiin kirkkoherran vaali, jonka tuloksena Leo Leppä valittiin Karunan ensimmäiseksi omaksi kirkkoherraksi vuonna 1931.<ref>Kujanen 1996, s. 340.</ref>
 
Karunan ensimmäinen kansakoulu aloitti alkuvuodesta 1886, ja se oli rakennettu [[Kärkkinen|Kärkkisten kartanon]] maille Löklahden niemelle. Keväällä 1893 aloitti Karunan kunnantalossa ruotsinkielinen kansakoulu kunnan ruotsinkielistä väestöä varten. Sen aloittaessa oppilaita kirjoittautui 28 vuosina 1880-1885 syntynyttä tyttöä ja poikaa. Painetta uusien koulujen perustamiseen kuitenkin oli, sillä suomenkielisiä lapsia oli kunnassa kolme kertaa enemmän kuin ruotsinkielisiä. 1906 tulivat suomenkieliset koulut [[Kasklahti|Kasklahden]] ja [[Torikka|Torikan]] kyliin muodostaen omat koulupiirinsä, minkä myötä ensimmäinen suomenkielinen koulu jäi pois käytöstä. Myöhemmin kouluikäisten lasten määrä entisestään kasvoi ja ruotsinkielisten määrä väheni, mikä toi tarpeita kouluverkon muutoksille. 1923 ruotsinkielisiä oppilaita oli enää kahdeksan, ja ruotsinkielinen koulu lakkautettiin 1926. 1928 rakennettiin koulu [[Haanniemi|Haanniemen]] kylään ja 1936 [[Ruskola]]n kylään, jolloin Kasklahden koulun toiminta loppui.<ref>Kujanen 1996, s. 129-134.</ref>
 
▲Karunan kunta pysyi itsenäisyytensä ajan pienenä maa- ja metsätalouspitäjänä. Se kuuluu Turun talousalueeseen ja lähin aluekeskus on Sauvon kirkonkylä, jonne on Karunan kirkolta matkaa noin 15 kilometriä. Vuoden 1960 [[väestönlaskenta|väestönlaskennan]] mukaan 73 prosenttia kunnan asukkaista sai toimeentulonsa alkutuotannosta. Yksipuolisen elinkeinorakenteen ja kunnan syrjäisen sijainnin vuoksi huomattava osa väestöstä muutti 1950- ja 1960-luvuilla muualle, lähinnä Turkuun, mutta pienessä määrin myös [[Salo]]on. Karuna liitettiin takaisin Sauvoon vuoden 1969 alussa, joten kunta ehti olla itsenäisenä vain vajaat 40 vuotta.<ref name="suomenmaa"/> Seurakunnan itsenäisyys kesti huomattavasti pitempään, hieman yli 60 vuotta.{{selvennä}}
 
Liikenteellisesti Karuna sijaitsi pitkään "pussin perällä", mutta alueen tieolot kehittyivät tuntuvasti uuden [[seututie 181]]:n ja Kemiön puolelle johtavan [[Rungonsalmen silta|Rungonsalmen sillan]] valmistuttua 1970-luvun alkuvuosina.<ref name="suomenmaa"/>
Rivi 64 ⟶ 75:
 
==Kylät==
[[Broddböle]], [[Tiikarla]] (Dikarböle), [[Eistilä]] (Eistböle), [[Eikniemi]] (Eknäs), Fröjdböle, Kustaali (Gussdal), Halslahti (Halslax), Haanniemi (Handby), Hintsholma (Hintsholm), Karinkorva, Karuna, Kasklahti (Kasklax), Kelturi, Nuuttiniemi (Knutnäs), Kupiluoto (Koppholm), Krooka (Kråknäs), [[Kärkkinen]] (Kärkis), [[Kärkniemi]] (Kärknäs), [[Leisku]], ''Liden'', Lemminen (Lämmis), Maalu, Maanila (Mannböle), Orssaari, Tuomaala (Pukböle), Päisterpää, [[Rantola]], Ruskola (Ruskulla), [[Santasaari]] (Sandö), Savisalo, Sitolahti (Sitolax), Voilahti (Smörvik), Tapola (Stappåker), Teininki (Steninge), Raumala (Strömsböle), Sydänmaa (Sydmo), Timari (Timböle), Tuomaala (Tomasböle), Torikka, [[Peltola (Karuna)|Peltola]] (Åkers)
 
Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Karunassa ei ollut lainkaan taajamia.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke =Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym. | Vuosi =1965 | Selite =Suomen virallinen tilasto VI C:103 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Tilastollinen päätoimisto | www =http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94373/xvael_c_196000_1965_dig_11.pdf?sequence=1&isAllowed=y | www-teksti =Julkaisun verkkoversio (PDF) | Viitattu =}}</ref>
Rivi 91 ⟶ 102:
 
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Luoto, Jukka & Alifrosti, Kari | Nimike = Sauvon historia I | Julkaisupaikka = Salo | Julkaisija = Sauvon kunta | Vuosi = 1990 | Tunniste = ISBN 952-90-2568-8}}
* {{Kirjaviite | Nimeke = Sauvon historia II | Tekijä = Kujanen, Hannu | Vuosi = 1996 | Julkaisija = Hansaprint ja Sauvon kunta | Julkaisupaikka = Salo | Tunniste = ISBN 952-90-8317-3}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Karuna”