Ero sivun ”Eikniemi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: '''Eikniemi''' ({{k-sv|Eknäs}}<ref>Sauvon historia I, s. 394.</ref>), kartoissa joskus muodossa '''Eekniemi''', on kylä Karunassa Sauvon kunnassa Varsinais-Suomen maaku...
 
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Eikniemi''' ({{k-sv|Eknäs}}<ref>Sauvon historia I, s. 394.</ref>), kartoissa joskus muodossa '''Eekniemi''', on kylä [[Karuna]]ssa [[Sauvo]]n kunnassa [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomessa]].
 
Eikniemi rajoittuu etelässä [[Kärkniemenlahti|Kärkniemenlahteen]] sekä idässä [[Kärkniemi|Kärkniemeen]] ja pohjoisessa [[Ruskola]]ann kylään. Kantatila on peltojen ympäröimä, jostaja kylä onkin itä- ja eteläosiltaan tasaista rantaan ulottuvaa peltoaukeaa. Kylän keskivaiheilta alkavat länteen sijoittuvat kallioiset metsäalueet, jotka erottavat sen [[Rantola]]sta ja [[Kasklahti|Kasklahden]] kylästä. Metsän reunamilla sekä lahden rannalla on useita vapaa-ajan asuntoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6692114.51059416&e=256456.89577499454&title=Eikniemi&desc=Eikniemen+sijainti+kartalla.&zoom=10&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D | Nimeke = Kansalaisen karttapaikka| Julkaisija = Maanmittauslaitos| Viitattu = 26.9.2019}}</ref> <ref name="rakennuskanta">Sauvon kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 94.</ref>
 
== Historia ==
Kylän pysyvä asutus on syntynyt ilmeisesti 1100-1200-luvuilla.<ref name = "rakennuskanta"/> 1500-luvulla Eknäsin kylä koostui kahdesta jo keskiajalta peräisin olevasta piispantilasta, jotka [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] seurauksena joutuivat kruunun omaisuudeksi. 1560-luvulla ne lahjoitettiin [[Iivar Maununpoika Särkilahti|Ivar Månsson Stiernkorsille]]. Jossain vaiheessa 1600-lukua yhdistyivät yhdeksi [[Kärkniemi|Kärkniemen]] rajapiiritilaksi. 1680-luvulla tämä yhdistynyt tila peruutettiin kruunulle ja siitä tuli [[Päisterpää]]n [[rustholli]]n [[augmentti]]. Vuonna 1747 tilaa tuolloin viljellyt lampuoti osti sen itselleen [[perintötila]]ksi.<ref>Sauvon historia I, s. 347.</ref>
 
Vuonna 1768 kylässä suoritettiin isojako. Sekä isojako- että uusjakokarttojen mukaan kylän yksinäistilan tontti sijaitsi nykyisellä paikallaan. Kantatilasta on myöhemmin lohkottu pari torppaa sekä useita kesäasuntoja.<ref name = "rakennuskanta"/>
 
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Luoto, Jukka & Alifrosti, Kari | Nimike = Sauvon historia I | Julkaisupaikka = Salo | Julkaisija = Sauvon kunta | Vuosi = 1990 | Tunniste = ISBN 952-90-2568-8}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Saarento, Paula & Saukoniemi, Tellervo (toim.) | Nimike = Sauvon kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta | Julkaisupaikka = Saarijärvi | Julkaisija = Sauvon kunta, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto | Vuosi = 2008 | Tunniste = ISBN 978-951-595-127-4}}
 
=== Viitteet ===
{{viitteet}}