Versio 27. kesäkuuta 2021 kello 14.14 muokkaa Kaumiva2 (keskustelu \| muokkaukset) 81 muokkausta →‎Aiheesta muualla ← Vanhempi muutos		Versio 2. heinäkuuta 2021 kello 18.14 muokkaa kumoa Jjanhone (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 23 708 muokkausta →‎Historia Merkkaus: 2017 source edit Uudempi muutos →
Rivi 37: Vuonna 2016 [[Sipilän hallitus\|Juha Sipilän hallitus]] antoi Finnfundille yllättäen 90 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin se oli pyytänyt. Eduskunnan hyväksymä budjetti myönsi 130 miljoonaa euroa rahoitusta vuodelle 2016, vaikka yhtiön hallintoneuvosto itse oli esittänyt vain 40 miljoonan euron pääoman lisäystä koko vaalikauden aikana.<ref name="SS01032016"/> Pääomitus saatiin Suomen [[Kehitysapu\|kehitysyhteistyö]]rahoista<ref name="SS01032016"/>. Hallitus teki leikkauksia perinteiseen kehitysapuun ja kansalaisjärjestöjen rahoitukseen, esimerkiksi yritysten väärinkäytöksiä paljastavan [[Finnwatch]]in budjettiin.<ref name=":1" /> <ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.ksml.fi/kotimaa/Finnwatchin-toiminnan-rahoitus-j%C3%A4ihin-Dramaattisia-vaikutuksia/366454\|nimeke=Finnwatchin toiminnan rahoitus jäihin: "Dramaattisia vaikutuksia"\|tekijä=Suvi-Tuulia Nykänen\|julkaisu=KSML.fi – Keskisuomalainen\|viitattu=2019-10-18\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vuoden lopulla Finnfundin sijoitusten arvo oli lähes 400 miljoonaa euroa<ref name=":1">{{Verkkoviite\|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9918650\|nimeke=Valtion kehitysrahasto Finnfund on sijoittanut kahdeksan miljoonaa euroa veroparatiisiyhtiöön\|tekijä=\|julkaisu=Yle Uutiset\|ajankohta=6.11.2017\|julkaisija=Yleisradio Oy\|viitattu=2017-12-05\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Kevääseen 2019 mennessä Finnfund oli sijoittanut Afrikan metsähankkeisiin noin 80 miljoonaa euroa. Finnfundin tavoite on tehdä kannattavia sijoituksia, joilla on sekä ilmasto- että kehitysvaikutuksia, kuten uusien uusien työpaikkoja luomista. Esimerkiksi vuonna 2010 perustettu Miro Forestry, johon Finnfund on sijoittanut lähes kymmenen miljoonaa euroa, työllistää Länsi-Afrikassa yli tuhat henkilöä.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.vihrealanka.fi/juttu/afrikan-metsitt%C3%A4minen-ei-s%C3%A4%C3%A4st%C3%A4-suomea-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6v%C3%A4hennyksilt%C3%A4-%E2%80%9Don-teht%C3%A4v%C3%A4-kaikki-mahdollinen%E2%80%9D\|nimeke=Afrikan metsittäminen ei säästä Suomea päästövähennyksiltä: ”On tehtävä kaikki mahdollinen”\|julkaisu=Vihreä Lanka\|ajankohta=2019-03-06\|viitattu=2019-10-18~~\|ietf-kielikoodi=fi~~}}</ref> Syksyllä 2019 Antti [[Rinteen hallitus\|Rinteen hallituksen]] ohjelmassa määriteltiin, että finanssisijoituksia käytetään jatkossakin kehitysmaiden [[Kestävä kehitys\|kestävän kehityksen]] investointeihin. Kun niihin saadaan yksityistä ja yritysrahoitusta varmistetaan myös Finnfundin toimintaedellytykset.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://demokraatti.fi/skinnari-hallitus-pyrkii-eroon-poukkoilevuudesta-kehityspolitiikassa-afrikka-painopiste-saanut-jo-hyvaa-palautetta/\|nimeke=Skinnari: Hallitus pyrkii eroon poukkoilevuudesta kehityspolitiikassa – Afrikka-painopiste saanut jo hyvää palautetta\|julkaisu=demokraatti.fi\|ajankohta=2019-06-17\|viitattu=2019-10-22}}</ref> Lokakuussa Finnfund sai Suomen valtiolta 210 miljoonan euron lainan, josta puolet varattiin kehitysmaiden naisten taloudellisen itsenäisyyden parantamiseen ja heille tärkeiden palveluiden tuottamiseen. Loput summasta sijoitettiin ilmastonmuutoksen hillintään.<ref>{{Verkkoviite\|~~ietf~~osoite=https://demokraatti.fi/kehitysyhteistyoministeri-~~kielikoodi~~skinnari-julkaisi-ison-210-miljoonan-lainapaatoksen-finnfundille-voi-auttaa-suomalaisia-yrityksia-saamaan-jalansijaa-afrikasta/\|nimeke=Kehitysyhteistyöministeri Skinnari julkaisi ison 210 miljoonan lainapäätöksen Finnfundille – voi auttaa suomalaisia yrityksiä saamaan jalansijaa Afrikasta\|julkaisu=demokraatti.fi\|ajankohta=2019-10-08\|viitattu=2021-07-02}}</ref> ==Organisaatio==

Ero sivun ”Finnfund” versioiden välillä