Ero sivun ”Medici” versioiden välillä

[[Giovanni di Bicci de’ Medici]] (1360–1429) oli ensimmäinen pankkitoiminnassa mukana ollut Medici, ja häntä voidaan pitää suvun perustajana. Hänen poikansa [[Cosimo de’ Medici]] (''Cosimo Vanhempi'' 1389–1464) oli ensimmäinen Medici, joka sai Firenzen epävirallisen hallitsijan ''Gran maestron'' aseman. Cosimon jälkeläiset muodostivat suvun toisen päähaaran; toiseen kuuluivat hänen pikkuveljensä Lorenzon jälkeläiset<ref name="ramklint-8">Ramklint 2007, s. 8.</ref>. Cosimon jälkeläiset hallitsivat käytännössä Firenzeä vuoteen 1494 saakka, jolloin heidät karkotettiin sieltä. Cosimon pojan [[Piero di Cosimo de’ Medici|Pieron]] (1416–1469) poika [[Lorenzo de’ Medici]] (1449–1492) sai lisänimen ”Il Magnifico”. Lorenzon aikaan Italian [[renessanssi]] oli huipussaan ja Medicit tukivat ahkerasti ajan taiteilijoita, runoilijoita ja filosofeja. Medicit kuitenkin palasivat Firenzeen 1500-luvun alussa, ja Cosimosta polveutunut Medicien ”vanhempi” sukuhaara hallitsi Firenzeä vielä vuoteen 1537 saakka. Keisari [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V]] nimitti [[Alessandro de’ Medici]]n Firenzen perinnölliseksi [[herttua]]ksi. Hänen jälkeensä asema siirtyi ”nuoremmalle” haaralle, johon kuulunut [[Cosimo I de’ Medici]] tuli ensin Firenzen herttuaksi ja myöhemmin vuonna 1569 [[Toscanan suurherttuakunta|Toscanan suurherttuaksi]]. Hänestä polveutunut sukuhaara hallitsi sen jälkeen Toscanaa suurherttuakuntana vuoteen 1737 saakka.<ref name=suursanakirja>Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: ''Historian suursanakirja'', artikkelit ”Firenze” ja ”Medici”. WSOY, 1998. ISBN 951-0-33044-2.</ref> Kun suvun viimeinen suurherttua [[Gian Gastone]] (1671–1737) kuoli, hänen sisarensa [[Anna Maria Luisa de’ Medici‎]] allekirjoitti testamentin, jolla koko Medicien omaisuus siirtyi uuden hallituksen omistukseen, eikä mitään siitä saisi koskaan siirtää pois Firenzestä.<ref>Ramklint 2007, s. 184–186.</ref> Anna Maria Luisa kuoli suvun viimeisenä jäsenenä 1743.<ref name="ramklint-8" />