Ero sivun ”Vuokrasääntely” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
siirretään kritiikkiä omaan osioonsa, ei tuollainen kuulu johdantoon
siirrellään kriittisiä kappaleita alemmas
Rivi 21:
 
Säännellyn asunnon saava maksaa Tukholmassa keskimäärin 6 518 kruunua kuussa (2015). Pitkäaikaisen vuokrasopimuksen saaneet vuokraavat asuntojaan eteenpäin pimeillä markkinoilla, joilla [[markkinahinta]] on kaksinkertainen siitä huolimatta, että tätä on yritetty estää monin tavoin. Asunnon saamisen ongelma myös aiheuttaa yrityksille rekrytointiongelmia ja ajaa yrityksiä pois.<ref>{{verkkoviite|osoite=http://www.bbc.com/capital/story/20160517-this-is-one-city-where-youll-never-find-a-home|nimeke=The city with 20-year waiting lists for rental homes|julkaisija=BBC|ajankohta=18.5.2016}}</ref>
 
Makrotaloustieteen professori Niku Määttänen ihmettelee, että Ruotsin kaltainen rationaalinen yhteiskunta voi luoda vuokrasääntelyn kaltaisen kummajaisen. Ongelma on siinä, että järjestelmästä hyötyvät lobbaavat sen muuttamista vastaan. Muuttamisesta hyötyvät ovat suuri joukko mutta hajallaan, eivät lobbaamaan järjestäytyneitä.<ref name=nt>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008070652.html|nimeke=Edullista vuokra-asuntoa saa jonottaa Ruotsissa kuin Ladaa Neuvosto­liitossa – Myös Spotifyn perustajat ottivat muutama vuosi sitten kantaa ongelmaan|ajankohta=20.6.2021|tekijä=Nina Törnudd STT|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
 
== Asuntopolitiikan keinot ja tiede ==
=== Taloustieteilijät rakennuttaisivat enemmän asuntoja sääntelyn sijaan ===
Ekonomistien mielestä paras ratkaisu olisi, että asuntoja rakennettaisiin enemmän. Näin runsas tarjonta pitäisi vuokrien nousun kurissa itsestään.<ref name=tn/>
 
=== Taloustieteilijät maksaisivat asumistukea ===
Jos jonkun asumista halutaan tukea, tutkimustiedon mukaan asumistuet ovat sekä tehokkaampi että paremmin tarvitseville kohdentuva keino siihen kuin vuokrasääntely. Ne ovat hinta siitä, että jollekulle kustannetaan asuminen alueella, jolle hänellä ei olisi varaa.<ref name=tn/>
 
Miten tahansa jonkun asumista Helsingissä tuetaan, se syrjäyttää jonkun toisen pois Helsingistä. Siksi parempi olisi kaavoittaa enemmän asuntoja.
 
=== Vuokrasääntely ===
Vuokrasääntelyn vuoksi ihmiset jäävät asuntoihinsa pidemmäksi aikaa eli asuvat väärässä paikassa elämäntilanteeseensa nähden. Se myös vähentää kannustinta rakentaa lisää asuntoja ja pitää huolta nykyisistä, kun vuokria ei voi korottaa laadun paranemista vastaavasti. Vuokra-asuntoja myydään myös omistusasunnoiksi. Näin vuokra-asuntojen tarjonta heikkenee, mikä nostaa vuokria.<ref name=tn/>
 
=== Vuokrankorotusten rajoittaminen ===
Jo pelkkä vuokrankorotusten rajoittaminen aiheuttaa vuokrasääntelyn yleisesti myönnetyt ongelmat. Se on silti yleisin vuokrasääntelyn muoto maailmalla.<ref name=tn/>
 
=== Julkinen vuokra-asuntotoiminta ===
Julkinen vuokra-asuntotoiminta aiheuttaa samoja ongelmia kuin vuokrasääntely.<ref name=tn/>
 
=== Asuntojen koon sääntely pahentaa asuntopulaa ===
Myös asuntojen kokomääräykset ja muu sääntely pahentavat asuntopulaa.<ref name=tn/>
 
== Miksi säännellään, vaikka tieteilijät vastustavat? ==
Tutkijat ovat poikkeuksellisen laajasti yksimielisiä siitä, että vuokrasääntely pitäisi lopettaa. Siksi vastustajat keskittyvät väheksymään tieteellisiä perusteluja.<ref name=tn/>
 
Politiikassa kuitenkin pieni laista hyötyvä joukko usein voittaa hahmottoman yleisen edun. Pariisin ja Lontoon pormestarivaaleissakin vuokrasääntely on tärkeä aihe.<ref name=tn/>
 
==Vuokrasääntelyn kritiikkiä==
Rivi 57 ⟶ 29:
 
Professori [[Markus Jäntti]]: "Hintojen sääntely ei oikein kuulu keinovalikoimaan markkinataloudessa. Asumiskustannusten nousun hillitsemiseen on käytännössä käytettävä muita keinoja kuin vuokrien sääntelyä."<ref name=ek21/>
 
Makrotaloustieteen professori Niku Määttänen ihmettelee, että Ruotsin kaltainen rationaalinen yhteiskunta voi luoda vuokrasääntelyn kaltaisen kummajaisen. Ongelma on siinä, että järjestelmästä hyötyvät lobbaavat sen muuttamista vastaan. Muuttamisesta hyötyvät ovat suuri joukko mutta hajallaan, eivät lobbaamaan järjestäytyneitä.<ref name=nt>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008070652.html|nimeke=Edullista vuokra-asuntoa saa jonottaa Ruotsissa kuin Ladaa Neuvosto­liitossa – Myös Spotifyn perustajat ottivat muutama vuosi sitten kantaa ongelmaan|ajankohta=20.6.2021|tekijä=Nina Törnudd STT|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
 
===Vuokrasääntely vähentää asuntojen tarjontaa, kunnossapitoa ja laatua===
Rivi 72 ⟶ 46:
* Vuokrasääntely rajoittaa sopimusvapautta, kun ihmiset eivät saa tehdä vuokrasopimuksia vapaasti<ref name=mfgs/>. Se myös rajoittaa asunnonhakijoiden oikeutta vuokrata asunto hinnalla, jolla omistaja suostuisi antamaan sen vuokralle. Lisäksi se asettaa vuokrasääntelyn piirissä olevat asukkaat eri asemaan kuin sen ulkopuolella tai eri hinnan piirissä olevat asukkaat tai vuokra-asunnottomat asunnonhakijat.
* Korkea vuokrataso johtuu asuntojen [[niukkuus|niukkuudesta]], eikä hintasääntely paranna vaan huonontaa asuntojen riittävyyttä halukkaille.
 
=== Miksi säännellään, vaikka tieteilijät vastustavat? ===
Tutkijat ovat poikkeuksellisen laajasti yksimielisiä siitä, että vuokrasääntely pitäisi lopettaa. Siksi vastustajat keskittyvät väheksymään tieteellisiä perusteluja.<ref name=tn/>
 
Politiikassa kuitenkin pieni laista hyötyvä joukko usein voittaa hahmottoman yleisen edun. Pariisin ja Lontoon pormestarivaaleissakin vuokrasääntely on tärkeä aihe.<ref name=tn/>
 
== Ehdotettuja vaihtoehtoja ==
=== Taloustieteilijät rakennuttaisivat enemmän asuntoja sääntelyn sijaan ===
Ekonomistien mielestä paras ratkaisu olisi, että asuntoja rakennettaisiin enemmän. Näin runsas tarjonta pitäisi vuokrien nousun kurissa itsestään.<ref name=tn/>
 
=== Taloustieteilijät maksaisivat asumistukea ===
Jos jonkun asumista halutaan tukea, tutkimustiedon mukaan asumistuet ovat sekä tehokkaampi että paremmin tarvitseville kohdentuva keino siihen kuin vuokrasääntely. Ne ovat hinta siitä, että jollekulle kustannetaan asuminen alueella, jolle hänellä ei olisi varaa.<ref name=tn/>
 
Miten tahansa jonkun asumista Helsingissä tuetaan, se syrjäyttää jonkun toisen pois Helsingistä. Siksi parempi olisi kaavoittaa enemmän asuntoja.
 
=== Vuokrasääntely ===
Vuokrasääntelyn vuoksi ihmiset jäävät asuntoihinsa pidemmäksi aikaa eli asuvat väärässä paikassa elämäntilanteeseensa nähden. Se myös vähentää kannustinta rakentaa lisää asuntoja ja pitää huolta nykyisistä, kun vuokria ei voi korottaa laadun paranemista vastaavasti. Vuokra-asuntoja myydään myös omistusasunnoiksi. Näin vuokra-asuntojen tarjonta heikkenee, mikä nostaa vuokria.<ref name=tn/>
 
=== Vuokrankorotusten rajoittaminen ===
Jo pelkkä vuokrankorotusten rajoittaminen aiheuttaa vuokrasääntelyn yleisesti myönnetyt ongelmat. Se on silti yleisin vuokrasääntelyn muoto maailmalla.<ref name=tn/>
 
=== Julkinen vuokra-asuntotoiminta ===
Julkinen vuokra-asuntotoiminta aiheuttaa samoja ongelmia kuin vuokrasääntely.<ref name=tn/>
 
=== Asuntojen koon sääntely pahentaa asuntopulaa ===
Myös asuntojen kokomääräykset ja muu sääntely pahentavat asuntopulaa.<ref name=tn/>
 
== Vuokrasääntelyn puolustajia ==