Ero sivun ”Kreeta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
PtG (keskustelu | muokkaukset) p vulkaanista tuhkaa |
Korjattu Santorínin tulivuorenpurkauksen vanhentunut ajoitus |
||
Rivi 208:
Minolaisilla oli liittolaisia muun muassa [[Kykladit|Kykladien]] saaristossa. Pelkoa hyökkäyksistä ei luultavasti ollut, sillä palatsien raunioista ei ole löydetty mitään puolustusjärjestelmiin viittaavaa. Tämän perusteella voidaan arvella minolaisten olleen meren herroja ja luottaneen pohjoisempana sijaitsevien Kykladien kauppakumppaneiden tukeen.<ref name="Hanna s. 12–15"/> Kreeta saattoi luottaa vahvaan, Ateenaakin vahvempaan, laivastoonsa, sillä linnoituksia ei rakennettu. Ateena sen sijaan maksoi veroa Kreetalle, mahdollisesti kupariharkkoina.<ref name="Boatswain s. 10–11">Boatswain; Nicolson 2003, s. 10–11</ref>
Palatsit saivat olla rauhassa 250 vuotta, minkä jälkeen ne tuhoutuivat toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Erään teorian mukaan Manner-Kreikan [[mykeneläinen kulttuuri]] tuhosi minolaisen kulttuurin. Tätä teoriaa tukee se, että uuden palatsiajan lopulla saarella otettiin käyttöön [[lineaari-B-kirjoitus]], minkä perusteella on päätelty mykeneläisten hallinneen minolaisia mahdollisesti jo tuolloin.<ref name="Hanna s. 12–15"/><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Castrén, Paavo | Nimeke=Uusi antiikin historia | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-1-21594-3 | Sivu=27}}</ref> Aiemmin uskottiin, että minolaisen kulttuurin tuhoutumiseen olisi vaikuttanut noin 120 kilometrin päässä Kreetalta pohjoiseen sijaitsevan [[Santoríni]]n saaren [[Santorínin tulivuorenpurkaus|tulivuorenpurkaus]],<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oulu.fi/astronomy/planetology/vulk/planvty2.html | Nimeke = Välimeren alueen tulivuoret | Tekijä = Sänkiaho, Marianna | Ajankohta = | Julkaisija = Tähtitiede, Oulun yliopisto | Viitattu = 24.5.2009}}</ref> joka ajoitettiin aiemmin noin vuoteen 1500 eaa., ja joka olisi aiheuttanut suuria tuhoja Kreetalla asti ja helpottanut mykeneläisvaltausta. Nykyisin tulivuorenpurkaus ajoitetaan kuitenkin jo noin vuosiin 1627–1600 eaa., jolloin se on aiheuttanut Kreetalla korkeintaan suhteellisen pieniä vaurioita.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Galanakis, Yannis (toim.) | Nimeke=The Aegean World | Selite=A Guide to the Cycladic, Minoan and Mycenaean Antiquities in the Ashmolean Museum | Julkaisija=Ashmolean, University of Oxford | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-960-6878-59-6 | Sivu=173}}</ref><ref name="Friedrich">{{Lehtiviite | Tekijä=Friedrich, Walter L. et al. | Otsikko=Santorini Eruption Radiocarbon Dated to 1627-1600 B.C | Julkaisu=Science | Vuosikerta=312 | Numero=5773 | Sivut=548 | Vuosi=28.4.2006 | www=https://science.sciencemag.org/content/312/5773/548}}</ref>
Vuosia 1450–1100 eaa. kutsutaan ”jälkipalatsiajaksi”. Tänä aikana mykeneläiset ottivat täyden vallan saarella ja johtivat sitä jälleenrakennetusta Knossoksesta käsin. Knossoksen lisäksi [[Tylissos]], [[Agía Triáda (Iraklion)|Agía Triáda]] ja [[Gourniá]] jälleenrakennettiin, mutta paljon kaupunkeja jäi täysin raunioiksi. Mykeneläisten aikana monet rannikon asukkaat muuttivat sisämaahan. Toisaalta rannikkokaupunki [[Kydonia]], jonka paikalla sijaitsee nykyisin Chanián kaupunki, kukoisti tähän aikaan. Vastaavasti Manner-Kreikasta muutti Kreetalle uusia asukkaita. Myös minolainen taide oli yhä voimissaan.<ref name="Hanna s. 12–15"/>
| |||