Ero sivun ”Aristotelismi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 28:
Myöhäisantiikin [[kirkkoisät|kirkkoisistä]] erityisesti [[Johannes Damaskolainen]] arvosti Aristoteleen hyvin korkealle. Hän oli kiinnostunut erityisesti Aristoteleen metafysiikasta ja logiikasta (dialektiikasta). Suuri osa kirkkoisistä oli kuitenkin taipuvaisempia platonismiin. Uusplatonismin kautta monet aristoteeliset ajatukset kuitenkin löysivät tiensä [[kristillinen teologia|kristilliseen teologiaan]]. Teologiassa hyödynnettiin muun muassa aristoteelisia termejä ([[substanssi]], [[luonto (filosofia)|luonto]], [[aksidenssi]], [[muoto (filosofia)|muoto]]) [[Jumala]]n kolminaisen olemuksen kuvaamiseen. Plotinoksen ja Porfyrioksen aristoteelisen kategoriaopin pohjalta kehittämät kolme [[hypostaasi]]a (yksi, henki ja mieli/sielu) eivät olleet kaukana ortodoksisesta [[kolminaisuusoppi|kolminaisuusopista]].
Monet kristilliset [[gnostilaisuus|gnostilaiset]] ja harhaoppisiksi myöhemmin julistetut, kuten [[areiolaisuus|areiolaiset]] ([[Aetios
500-luvulla erityisesti uusplatonilainen Simplikios jatkoi aristoteelista perinnettä. Hänen kommentaarinsa kategorioista tarjoaa parhaan kuvan myöhäisantiikin aristotelismista. Samaan aikaan Aristoteleen kommentaareja kirjoitti [[Johannes Filoponos]], joka kritisoi voimakkaasti aristoteelista kosmologiaa ja fysiikkaa.
|