[[Iiriläiset|Irlantilais]]<nowiki/>syntyisen William Thomsonin isä oli poikansa syntymän aikoihin tekniikan professori [[Belfastin yliopisto|Belfastissa]], ja hänestä tuli matematiikan professori [[Glasgow’n yliopisto]]on. William kävi yliopistoluennoilla kymmenvuotiaasta asti. Lukuvuonna 1838–1839 hän luki [[tähtitiede]]ttä ja [[kemia]]a. Seuraavana lukuvuonna hän luki luonnonfilosofiaa, nykyiseltä nimeltään fysiikkaa. Opetukseen kuului lämpöoppia, sähköä ja magnetismia. Vuonna 1841 hän siirtyi [[Cambridgen yliopisto]]on, suoritti tutkinnon erinomaisin arvosanoin ja pääsi [[Peterhouse]]n collegen jäseneksi. Matematiikan luento-opetus oli Cambridgessa tuohon aikaan vanhakantaista [[Charles Babbage]]n ja kumppanien ponnisteluista huolimatta, mutta ohjaajansa [[William Hopkins]]in johdolla Thomson tutustui ranskalaisten moderneihin ajatuksiin. Hän lähti tutkinnon suoritettuaan [[Pariisi]]in, missä [[Joseph Liouville]] rohkaisi häntä jatkamaan [[Michael Faraday]]n, [[Charles Augustin de Coulomb]]in ja [[Siméon Denis Poisson]]in työtä sähköteorioiden parissa. Tutkiessaan ”sähkönesteen” ominaisuuksia Thomson kehitti uutta metodologiaa, jossa ongelman fysikaalinen osa erotettiin sen matemaattisesta luonteesta.<ref name="MAC">{{Verkkoviite | Osoite = http://www-history.mcs.st-andrews.ac.uk/Biographies/Thomson.html | Nimeke = William Thomson (Lord Kelvin) | Tekijä = Article by: J.J.O'Connor & E.F.Robertson | Ajankohta = | Julkaisija = MacTutor | Viitattu = 4.12.2014 }}</ref>
Kelvin työskenteli Glasgow'n yliopistolla vuodesta 1846 alkaen.<ref name="MAC"/> Hän oli professori 1846–1899, dekaani 1901–1903 ja kansleri 1904–1907. Viidenkymmenenkolmen professorivuotensa aikana hän ehti opettaa noin 7 000 opiskelijaa, ja julkaista noin 600 tieteellistä artikkelia.<ref name="UG">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.universitystory.gla.ac.uk/biography/?id=WH0025&type=P | Nimeke = Sir William Thomson Baron Kelvin of Largs | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = University of Glasgow | Viitattu = 6.12.2014 }}</ref>
