Ero sivun ”Norsut” versioiden välillä

270 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Lisäsin kärsät
(Lisäsin kärsät)
Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu
}}
 
'''NorsutŊorsut''' eli '''elefantit''' (''Elephantidae'') ovat suurimpia maalla eläviä nisäkkäitä. NorsutŊorsut on [[Norsueläimet|norsueläintenŋorsueläinten]] (''Proboscidea'') lahkon viimeinen elossa oleva heimo, ja siihen kuuluu nykyisin kolme lajia: [[aasiannorsu|aasianŋorsu]] eli intiannorsuintianŋorsu (''Elephas maximus''), [[savanninorsu|savanniŋorsu]] eli pensasnorsupensasŋorsu (''Loxodonta africana'') ja [[metsänorsu|metsäŋorsu]] (''Loxodonta cyclotis''). NorsujenŊorsujen heimoon luetaan myös sukupuuttoon kuollut [[mammutit|mammuttien suku]] (''Mammuthus'').
 
SavanninorsuaSavanniŋorsua ja metsänorsuametsäŋorsua pidettiin aiemmin saman [[afrikannorsu|afrikanŋorsu]]ksi kutsutun lajin alalajeina, mutta [[DNA]]-tutkimukset ovat osoittaneet niiden olevan erillisiä lajeja. AasiannorsuaAasianŋorsua kutsutaan joskus intiannorsuksiintianŋorsuksi, mutta aasiannorsuaasianŋorsu on kuvaavampi nimitys, koska laji elää kolmentoista [[Aasia]]n valtion alueella.
 
Vielä viime [[jääkausi|jääkauden]] aikaan eli useita muita norsueläintenŋorsueläinten heimoja ja lajeja. Sukupuuttoon kuolleita lajeja ovat muun muassa [[mammutit]], [[mastodontti]], [[platybelodon]] ja [[amebelodon]].
 
NorsutŊorsut ovat painavimpia maanisäkkäitä. Ne ovat myös toiseksi korkeimpia, vain [[kirahvi]]t ovat niitä korkeampia. NorsunŊorsun poikasen sikiönkehitys on pisin maaeläimillä tunnettu, 20–22 kuukautta. Syntyessään norsunpoikanenŋorsunpoikanen painaa noin sata kilogrammaa. NorsuŊorsu elää normaalisti 60–70 vuoden ikäiseksi, jollei sitten kuole ennenaikaisesti esimerkiksi salametsästäjien surmaamana. Suurin koskaan punnittu norsuŋorsu ammuttiin [[Angola]]ssa vuonna 1975. Tuo yksilö painoi 10,4 tonnia. Tyypillisesti savanninorsusavanniŋorsu-uros kasvaa neljä metriä korkeaksi ja 7 500 kilogramman painoiseksi. Naaras painaa noin puolet uroksen painosta.
 
== Tuntomerkit ja lajityypilliset ominaisuudet ==
 
NorsujenŊorsujen näkyvin ulkoinen tuntomerkki on kärsä, joka on nenän ja ylähuulen pidentymä. NorsunŊorsun kärsä voi painaa jopa 140 kilogrammaa. Se on herkkä tunto- ja tartuntaelin. Biologien mukaan norsunŋorsun kärsässä voi olla jopa neljäkymmentä tuhatta erillistä lihasta,<ref>http://www.upali.ch/anatomy_en.html</ref> joidenkin mukaan jopa lähempänä sataa tuhatta.<ref>http://elephant.elehost.com/About_Elephants/Anatomy/The_Trunk/the_trunk.html</ref> NorsunŊorsun kärsä onkin erityisen monikäyttöinen ja muuntuva. AasiannorsunAasianŋorsun kärsän päässä on sormea muistuttava ja samaan tapaan käytettävä uloke, afrikannorsullaafrikanŋorsulla näitä on kaksi.
 
Osalla norsuistaŋorsuista on myös yläleuassa [[syöksyhampaat]]. Jopa 50 kilogramman painoiset syöksyhampaat ovat [[norsunluu|ŋorsunluu]]ta, jonka hankkiminen on ollut pääsyy norsujenŋorsujen metsästykseen. NorsujenŊorsujen harvinaistumisen myötä norsunluukauppaŋorsunluukauppa on kielletty kaikkialla maailmassa, mutta norsujaŋorsuja voi metsästää laillisesti mm. Etelä-Afrikassa. Metsästäjä voi tuoda ampumansa norsunŋorsun syöksyhampaat laillisesti Suomeen, jos hänellä on siihen tarvittavat Cites-luvat.
 
NorsujenŊorsujen hampaistossa on kussakin neljänneksessä kolme välihammasta (premolaaria) ja kolme poskihammasta (molaaria). Hampaat puhkeavat edestä alkaen taaksepäin ja kuluvat norsunŋorsun syödessä. Kun viimeinen poskihammas on kulunut loppuun, norsuŋorsu kuolee luonnossa aliravitsemukseen. Vankeudessa norsuŋorsu voi elää pidempään, jos sille annetaan valmiiksi hienonnettua ruokaa. Afrikkalaisten norsujenŋorsujen suku on saanut nimensä (Loxodonta) poskihampaiden loxodontiksi kutsutusta muodosta, jossa hampaassa on joukko samansuuntaisia harjanteita.
 
Ihosairaudet ovat norsuillaŋorsuilla yleisiä. NorsutŊorsut suojaavat sen vuoksi ihoaan ottamalla mutakylpyjä, suihkuttamalla päälleen vettä kärsällä ja kieriskelemällä tomussa. Mudan ja tomun väristä riippuen norsunŋorsun iho saattaa näyttää ruskealta tai punertavalta, mutta ihon oma väri on vaaleanharmaa. NorsujenŊorsujen iho on karkea, ryppyinen ja yli kahden senttimetrin paksuinen. NorsujenŊorsujen silmät ovat tavallisesti ruskeat ja pitkäripsiset. Iholtaan valkoiset, sinisilmäiset norsutŋorsut ovat harvinaisia.
 
NorsuillaŊorsuilla on suuret ohuet korvat, jotka jäähdyttävät elimistöä. Häntä on lyhyt ja päättyy karvatupsuun.
 
NorsuŊorsu kävelee normaalivauhtia 3–6 kilometrin tuntivauhtia, mutta pystyy juoksemaan jopa 40 kilometrin tuntivauhtia. NorsuŊorsu ei voi hypätä ilmaan.
 
NorsunŊorsun kuuloaisti tavoittaa [[sinivalas|sinivalaan]] tavoin hyvin pitkiä matalan frekvenssin ääniaaltoja. On tosin epäselvää, vastaako tällaisten aaltojen tunteminen ennemmin tunto- kuin kuuloaistille tyypillisiä aistimuksia. Tällaiset ääniaallot kantavat satojen kilometrien päähän, ja jotkut tutkijat ovat tuoneet esille näkemyksiä, että norsutŋorsut käyttäisivät näitä ääniä myös kommunikaatioon.{{Lähde}} On väitetty, että metsästyskauden alkaessa metsästyksen kohteena olevat norsutŋorsut varoittavat muita norsujaŋorsuja satojen kilometrien päässä, mikä johtaa ketjureaktioon, jonka seurauksena koko mantereen norsutŋorsut muuttavat käyttäytymistään. Sittemmin tutkimuksissa on todettu, että norsunŋorsun tuottamat ääniaallot voivat kantaa ilmassa enintään 10 kilometriä.<ref>[http://news.nationalgeographic.com/news/2002/07/0701_020702_elephantvibes_2.html National Geographic, Elephants May "Talk" Via Vibrations]</ref> Joka tapauksessa ääniaallot siirtyvät ilmassa olennaisesti heikommin kuin vedessä. NorsutŊorsut käyttävät ilmeisesti pitkillä etäisyyksillä [[seisminen viestintä|seismistä viestintää]], jossa jalat ovat tavallaan lähettimiä ja vastaanottimia. Tutkijoiden malleissa seisminen signaali voi siirtyä maaperän kautta 16 tai 32 kilometriä.<ref>[http://news.stanford.edu/pr/01/elephants37.html Stanford, Elephants pick up good vibrations through their feet]</ref> NorsutŊorsut havaitsevat laumojen rauhattomuuden ohella mahdollisesti myös luonnonilmiöitä seismisesti.
 
NorsuillaŊorsuilla ei ole luontaisia vihollisia, eivätkä ne, toisin kuin joskus väitetään, pelkää hiiriä. Sen sijaan norsutŋorsut eivät tarkan kuuloaistinsa takia siedä ampiaisten surinaa. Esimerkiksi mehiläispesät saavat norsutŋorsut kiertämään asutetun puun tai muuttamaan kulkureittiään. Tästä on hyötyä vaikkapa maanviljelijöille, sillä mehiläiset saavat norsutŋorsut kiertämään pellot.
<ref>[http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3085 Norsut kiertävät ampiaiset]</ref>
 
== Ravinto ==
 
NorsutŊorsut ovat kasvinsyöjiä. Ne kuluttavat syömiseen jopa 16 tuntia päivässä. Vähintään puolet norsujenŋorsujen ravinnosta on ruohoa. Lisäksi ne syövät lehtiä, oksia, puiden kuoria ja juuria sekä vähäisiä määriä hedelmiä, siemeniä ja kukkia.
 
NorsujenŊorsujen ruuansulatuselimistö pystyy hyödyntämään vain noin 40 prosenttia ravinnosta; noin 60 prosenttia poistuu elimistöstä sulamattomana. NorsujenŊorsujen on korvattava ruuansulatuksen tehottomuus ravinnon suurella määrällä. Aikuinen norsuŋorsu syö 150–300 kilogrammaa päivässä.
 
== NorsulajitŊorsulajit ==
[[Tiedosto:Phylogenetic Tree of Elephants and Mammoths 2010.png|pienoiskuva|Elefanttien ja mammuttien [[evoluutiopuu]] vuodelta 2010|alt=|300x300px]]
 
 
* ''[[Elephas]]''
** ''maximus'' – [[Aasiannorsu|Aasianŋorsu]]t
*** ''maximus'' – [[Srilankannorsu|Srilankanŋorsu]]
*** ''indicus'' – [[Intiannorsu|Intianŋorsu]]
*** ''sumatranus'' – [[Sumatrannorsu|Sumatranŋorsu]]
* ''Loxodonta'' – [[Afrikannorsut|Afrikanŋorsut]]
** ''africana'' – [[Savanninorsu|Savanniŋorsu]]
** ''cyclotis'' – [[Metsänorsu|Metsäŋorsu]]
 
AasiannorsuAasianŋorsu on tiedetty jo pitkään erilliseksi lajiksi [[afrikka]]laisista savanninorsustasavanniŋorsusta ja metsänorsustametsäŋorsusta. Sen sijaan kahta afrikkalaista lajia pidettiin pitkään saman lajin alalajeina. Geenitutkimuksen varmistamalla lajierolla on merkitystä erityisesti norsujenŋorsujen suojelun kannalta. Kunkin lajin yksilömäärä on aiemmin luultua pienempi, mikä tekee lajeista entistäkin uhanalaisempia. Lisäksi salametsästäjät saattavat välttyä rangaistuksilta, koska kaikkien maiden lainsäädännössä metsänorsuametsäŋorsua ei ole erikseen määritelty uhanalaiseksi.
 
AasiannorsuAasianŋorsu on afrikkalaisia lajeja pienikokoisempi, enimmillään noin kolmen metrin korkuinen ja 5&nbsp;000 kilogramman painoinen. AasiannorsullaAasianŋorsulla vain osalla uroksista on syöksyhampaat, afrikkalaisilla lajeilla syöksyhampaat on molemmilla sukupuolilla. AasiannorsunAasianŋorsun korvat ovat pienemmät ja iho vähemmän ryppyinen kuin metsänorsunmetsäŋorsun ja savanninorsunsavanniŋorsun. Sen päässä on kaksi selvästi erottuvaa kyhmyä. AasiannorsullaAasianŋorsulla on alalajista riippuen 19 tai 20 paria kylkiluita, kun afrikkalaisilla lajeilla on niitä 22 paria.
 
SavanninorsuSavanniŋorsu eli pensasnorsupensasŋorsu on norsulajeistaŋorsulajeista suurin. MetsänorsustaMetsäŋorsusta se eroaa muun muassa kynsien määrän perusteella: metsänorsullametsäŋorsulla on viisi kynttä etujaloissa ja neljä takajaloissa (samoin kuin aasiannorsullaaasianŋorsulla), mutta savanninorsullasavanniŋorsulla on etujaloissa vain neljä ja takajaloissa vain kolme kynttä. SavanninorsunSavanniŋorsun syöksyhampaat ovat isommat ja kaarevammat kuin metsänorsunmetsäŋorsun ja korvat jonkin verran suuremmat.
”Aavikkonorsu””Aavikkoŋorsu” on [[Namib]]in kuivalle ja kuumalle [[puoliaavikko|puoliaavikolle]] sopeutunut savanninorsusavanniŋorsu, joka elää [[Damaramaa|Damara]]- ja Kakaomaissa.
 
AfrikannorsunAfrikanŋorsun kärsässä on noin 100&nbsp;000 lihasta, eli kärsässä on noin kaksi kertaa enemmän lihaksia kuin anakondassa.{{Lähde|9. lokakuuta 2012|Numerotietoja muuteltu ilman lähdettä|vuosi=2012 }} AfrikannorsuAfrikanŋorsu pystyy nostamaan leijonan ilmaan ja heittämään sen pois kärsällään. Kärsään mahtuu melkein 10 litraa vettä ja norsuŋorsu käyttää kärsäänsä myös [[yhdyntä]]än, itsensä raapimiseen ja pesemiseen. Etenkään afrikkalaisten norsujenŋorsujen lukumääristä ei ole tarkkoja tietoja. Afrikkalaisia lajeja arvioidaan olevan yhteensä noin puoli miljoonaa, joista noin 200&nbsp;000 on metsänorsujametsäŋorsuja. AasiannorsujaAasianŋorsuja arvioidaan olevan 38&nbsp;000–49&nbsp;000 luonnonvaraista ja noin 16&nbsp;000 kotieläimenä tai vankeudessa elävää yksilöä.
 
==Etymologia==
Suomen sana ''norsuŋorsu'' on vanha variaatio sanasta ''[[mursu]]''. Sanan käyttö elefantinkin nimenä edeltänee 1500-luvulla vaikuttanutta [[Mikael Agricola]]a. Sanan siirtyminen tarkoittamaan arktisen merinisäkkään sijasta elefanttia on selitetty siten, että Suomeen tai lähialueille tuodut elefanttien syöksyhampaat olisi käsitetty mursujen eli ”norsujen””ŋorsujen” syöksyhampaiksi, siis ”norsunluuksi””ŋorsunluuksi”. Myöhemmin, kun mursun syöksyhampaiden käyttö väheni ja tietoisuus lisääntyi siitä, että norsunluuŋorsunluu on joltain oudolta ja eksoottiselta eteläiseltä eläimeltä, alkoi norsunluunŋorsunluun tunnetuksi tekemä sana ”norsu””ŋorsu” tarkoittaa tätä eläintä mursu-sanan jäädessä tarkoittamaan merinisäkästä.
 
== Kuuluisia todellisia ja fiktiivisiä norsujaŋorsuja ==
* [[Vanni]], Suomen ainut norsuŋorsu, joka vietiin [[Ukraina]]an, jossa se muutamia kuukausia myöhemmin kuoli
* [[Babar]], ranskalaisissa kirjoissa esiintynyt norsukuningasŋorsukuningas
* Nipa, [[Maisa-hiiri|Maisa-hiiren]] ystävä Maisa-kirjoissa ja -animaatioissa
* Pormestari Helsingius, [[Mauri Kunnas|Mauri Kunnaksen]] ''Vampyyrivaarin tarinoita'' -kirjassa
* Oskari, fiktiivinen norsunpoikanenŋorsunpoikanen, joka ei meinannut oppia töräyttämään{{Selvennä|Kuka mitä hä?}}
* [[Dumbo]], lentävä norsuŋorsu Disneyn maailmassa
* [[Möhköfantti]], norsuŋorsu [[Nalle Puh]] -tarinoissa
* [[Mûmak]], valtava norsuaŋorsua muistuttava olento [[J. R. R. Tolkien]]in kirjassa ''[[Taru sormusten herrasta]]''
* Kuuno, lentävä norsuŋorsu venäläisessä sadussa{{Täsmennä|Mikä, missä?}}
* Tantor, [[Tarzan|Tarzanin]] norsuŋorsu
* NorsujenŊorsujen sukulaiset [[Mammutti|mammutit]] ovat merkittäviä taruolentoja [[Siperia]]n kansojen perinteissä. Niiden uskottiin siirtyneen asumaan veden alle.
 
== Lähteet ==
Rekisteröitymätön käyttäjä