Ero sivun ”Darvazan kaasukraatteri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
parempi suomennos Merkkaukset: seulottavat Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 22:
== Kaasun etsintä ja kraatterin synty ==
Kaasukraatterin alkuperä ei ole täysin selvä.<ref name="bbc">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/travel/story/20210610-the-darvaza-crater-the-ussrs-top-secret-desert-mystery | Nimeke = The Darvaz crater : the UUSR's top secret desert mystery | Tekijä = Adrian Hartrick & Dominika Ozynska | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC Travel | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC | Viitattu = 18.6.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> Tunnetun version mukaan Darvazan kaasukraatteri syntyi vuonna 1971, kun neuvostoliittolaiset [[geologi]]t etsivät [[Maaöljy|öljyä]] Karakumin aavikolta Turkmenistanissa, joka tuolloin kuului [[Neuvostoliitto]]on. He löysivät mielestään lupaavan esiintymän ja toivat paikalle porauslaitteet, joilla alkoivat tekemään koeporausta. He eivät ymmärtäneet, että siellä oli luolamainen [[maakaasu]]tasku, joka oli lähellä pintaa. Kun he porasivat taskuun se romahti, koska kaasu karkasi sieltä ja vastapaine katosi. Sen seurauksena painavat porauslaitteet putosivat syntyneeseen vajoamaan.<ref name="WorldAtlas.The.Darvaza.Gas.Crater"/><ref name="Smithsonian.Hellish.Desert.Pit.Has.Been.On.Fire"/> Paikallisten turkmenistanilaisten geologien mukaan itse kraatteri on kuitenkin muodostunut jo 1960-luvulla, eikä se ollut syttynyt tuleen ennen 1980-luvukua. Monet Neuvostoliiton öljyyn ja maakaasuun liittyneet asiakirjat ovat kuitenkin edelleen salaisia, joten asian tarkempi selvittäminen on hankalaa.<ref name="bbc" />
Koska alueen [[maaperä]] on huokoista [[Sedimenttikivilaji|sedimenttikiveä]] tapahtuma aiheutti ketjureaktion, jonka seurauksena syntyi useita muitakin kraattereita. Suurin niistä oli noin 70 metriä halkaisijaltaan ja noin 20 metriä syvä.<ref name="WorldAtlas.The.Darvaza.Gas.Crater"/><ref name="Smithsonian.Hellish.Desert.Pit.Has.Been.On.Fire"/>
Rivi 31:
Tutkijat tulivat siihen tulokseen, että paras tapa estää nämä seuraukset on polttaa maakaasu pois. Samaa menetelmää käytetään myös öljynporauksessa ei-toivotusta kaasusta eroon pääsemiseksi ({{k-en|flaring}}). He eivät osanneet arvioida kaasun määrää ja muutaman viikon mittaiseksi tarkoitettu poltto on venynyt vuosikymmenten pituiseksi.<ref name="Smithsonian.Hellish.Desert.Pit.Has.Been.On.Fire"/>
Turkmenistanin presidentti [[Gurbanguly Berdimuhamedow]] vieraili kraatterilla vuonna 2010. Hän oli huolissaan siitä, että kraatterin palava kaasu vaarantaa lähistöllä olevat kaasukentät ja niiden kehittämisen. Hän määräsi paikalliset viranomaiset ryhtymään toimiin kaasupalon sammuttamiseksi täyttämällä kraatteri, mutta mitään asian hyväksi ei ole tehty ainakaan vuoteen 2014 mennessä.<ref name="WorldAtlas.The.Darvaza.Gas.Crater"/><ref name="Smithsonian.Hellish.Desert.Pit.Has.Been.On.Fire"/> Kraatterista on sitäpaitsi muodostunut Turkmenistanissa tunnettu nähtävyys, jolla vierailee noin 6 000 matkailijaa vuodessa.<ref name="bbc" />
== Lähteet ==
| |||