Ero sivun ”Juho Kusti Paasikivi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tarpeeton lisäys Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
|||
Rivi 123:
== Pääministeri ==
Paasikivi toimi pääministerinä kolme kertaa, [[Paasikiven I hallitus|Paasikiven I hallituksessa]] 27.5.–27.11.1918, [[Paasikiven II hallitus|Paasikiven II hallituksessa]] 17.11.1944–17.4.1945 ja [[Paasikiven III hallitus|Paasikiven III hallituksessa]] 17.4.1945–26.3.1946.
Moskovan välirauha, jonka toisena osapuolena olivat Neuvostoliitto ja Yhdistynyt kuningaskunta ja toisena Suomi, aloitti Suomessa ajanjakson, jota on kutsuttu [[vaaran vuodet|vaaran vuosiksi]]. Välirauhan nojalla Helsinkiin saapui liittoutuneiden asettama ja Neuvostoliiton johtama [[valvontakomissio]] tarkkailemaan sen ehtojen toimeenpanoa. Komission neuvostoliittolaiset jäsenet uhkasivat Suomea toistuvasti Neuvostoliiton miehityksellä, mikäli jokin heidän sanelemistaan ehdoista jäisi täyttämättä. Professori [[Osmo Jussila]] on kuitenkin osoittanut, ettei Suomen miehittäminen kuulunut enää jatkosodan päätyttyä Neuvostoliiton intresseihin, vaikka suomalaiset eivät tätä tienneetkään. Tuleva pääministeri J. K. Paasikivi piti Suomen poliittista liikkumatilaa syksyllä 1944 olemattomana, ja hänen mukaansa maa tulisi säilymään itsenäisenä vain siinä tapauksessa, että se kykenisi täyttämään Neuvostoliiton turvallisuuspoliittiset intressit riippumatta siitä, mitä Suomen lait sanoivat: ”Moskova ei ole mikään raastuvanoikeus.”<ref>Aleksi Mainio: ''Erkon kylmä sota'', s. 38–39. Helsinki: Siltala, 2018.</ref>
Pääministeri [[Antti Hackzell]]in koettua [[halvaus|halvauksen]] kesken [[Moskovan välirauha]]sta käytyjen neuvottelujen syyskuussa 1944 ja menetettyä sen vuoksi pysyvästi työkykynsä [[Korkein hallinto-oikeus|Korkeimman hallinto-oikeuden]] presidentti [[Urho Castrén]] muodosti uuden hallituksen. Castrén jätti hallituksensa eronpyynnön kuitenkin jo marraskuussa 1944, mihin johtivat hallituksen vaikeudet tulla toimeen Neuvostoliiton ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] Helsinkiin asettaman ja neuvostoliittolaisten johtaman [[valvontakomissio]]n kanssa. Eduskuntaryhmien keskinäisessä neuvottelussa Maalaisliiton [[Antti Kukkonen]] ehdotti uudeksi pääministeriksi J. K. Paasikiveä, ja hänen kannalleen asettuivat Kokoomuksen, ruotsalaisen kansanpuolueen ja SDP:n ryhmien edustajat. Tämän jälkeen eduskuntaryhmien lähetystö, jossa olivat mukana Kukkonen, SDP:n [[Väinö Hakkila]] ja Kokoomuksen [[Toivo Horelli]], kävivät Paasikiven luona pyytämässä häntä pääministeriksi, mihin tämä suostui. Hallitustaan kootessaan Paasikivi asetti keskeisiksi periaatteikseen, että ministerien tuli olla sotapolitiikkaan leimautumattomia ja että kommunistit oli – vastoin presidentti [[Gustaf Mannerheim|Gustaf Mannerheimin]] kantaa – otettava mukaan hallitusvastuuseen. Vastaperustetun [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]]:n edustajaksi hallitukseen tuli sodan aikaiseen ns. [[sosialistinen eduskuntaryhmä|kuutosryhmään]] kuulunut [[Johan Helo]] ja kommunistien edustajaksi sotien ajan ”maan alla” ollut [[Yrjö Leino]].<ref>''Suomen historian Pikkujättiläinen'', s. 752–753.</ref>
| |||