Ero sivun ”Albania” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
p →Talous: typo |
||
Rivi 130:
Vuonna 2018 palvelut tuottivat 47,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, teollisuus ja rakennusala 21,3 prosenttia ja maa- ja metsätalous 18,4 prosenttia.<ref>Albania in Figures 2018, s. 25.</ref> Työvoimasta puolestaan 42,9 prosenttia oli palvelualoilla, 37,4 prosenttia maataloudessa ja 19,8 prosenttia teollisuudessa.<ref name="figures20">Albania in Figures 2018, s. 20.</ref> [[Työttömyysaste]] oli 12,3 prosenttia.<ref>Albania in Figures 2018, s. 21.</ref> Sukupuolten välillä on iso ero työllistymisasteessa, sillä miehistä 66,7 prosenttia ja naisista 52,4 prosenttia oli työelämässä. Iso osa naisista oli lisäksi palkattomia työntekijöitä perhetiloilla.<ref name="figures20"/>
Noin neljännes Albaniasta on viljeltyä. Tärkeimpiä maatalouden tuotteita ovat vehnä, maissi, [[sokerijuurikas]] ja [[vesimeloni]]. Lampaat, vuohet, nauta ja siat ovat puolestaan tärkeimmät karjaeläimet. Kommunistiaikana hallinto panosti erityisesti maan teollistumiseen, mutta silloin kukoistanut kemianteollisuus on sittemmin rappeutunut. Tärkeimpiä teollisuustuotteita on ruoat ja juomat, rakennusmateriaalit, maaöljy, tekstiilit ja [[sementti]]. Albanian luonnonvarat ovat suhteellisen laajat: maan lounaisosasta löytyy maaöljyä ja maakaasua sekä koillis- ja keskiosasta muun muassa [[kromi]]a, [[kupari]]a ja rauta–nikkeliä. Kaivosteollisuuden merkitys on kuitenkin laskenut kommunistihallinnon jälkeen, koska kaivosteollisuus on jäänyt alikehittyneeksi. Palveluala on kehittynyt voimakkaasti 2000-luvulla, kun maan muinaisjäänöksiä ja muistomerekkejä on restauroitu ja rannikolle on rakennettu hotelleja sekä muuta
Albanian rahayksikkö on [[Albanian lek|lek]], jota on vuodesta 1992 hallinnoinut [[Albanian keskuspankki]]. Kreikka, Saksa ja Turkki ovat Albanian suurimmat investoijat, ja niiden osuus ulkomaalaisista investoinneista on 2000-luvulla ollut kolme neljäsosaa. Albanian vaihtotase on alijäämäistä, ja sen tärkeimmät kauppakumppanit ovat Italia, Kreikka, Turkki, Saksa ja Kiina. Sen keskeisimpiin vientituotteisiin kuuluvat tekstiilit, jalkineet ja [[perusmetalli]]t.<ref name="britannicaeconomy"/>
| |||