Ero sivun ”Metsähaapa” versioiden välillä

Muinoin järeistä haavanrungoista valmistettiin [[haapio]]ita, eli koverrettuja veneitä. Haapaa käytettiin myös rakentamisessa ja paanukatoissa. Haapaa käytetään sen hitaan palavuuden vuoksi myös [[tulitikku]]ihin. Suomen oloissa on katsottu haavankäävän aiheuttavan siinä määrin merkittävää tuho, ettei tulitikkuteollisuus ole kannattavaa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = E. Annila ym. | Nimeke = Metsänterveysopas| Vuosi = 1988| Sivu = 131| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Samerka Oy| Tunniste = ISBN 951-9176-34-9| Viitattu = 8.5.2021 }}</ref>. [[Kirkniemen paperitehdas]] käyttää edelleen haapaa laadukkaan painopaperin valmistuksessa. Silputtua haapaa käytetään jonkin verran myös eläinten pahnoina, koska siinä ei ole [[fenoli|fenoleja]], joiden arvellaan aiheuttavan eläimille hengitysvaivoja.

 

 

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haapa on Suomen metsien [[avainlaji]]. [[Tikat]] hakkaavat mielellään pesäkolonsa sen pehmeään ja sisältä usein lahoon puuainekseen. Tikankoloja käyttävät sitten monet muut lintulajit pesä- ja lepopaikkoina. Varsin monet nisäkkäätkin käyttävät tikankoloja hyväkseen, muun muassa [[orava]], [[näätä]], [[lepakot]] ja [[liito-orava]].