Ero sivun ”Oulun historia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →1700-luku: alkukirjain |
|||
Rivi 27:
Oulun porvareilla ei kuitenkaan ollut lupa harjoittaa ulkomaankauppaa, vaan heidän oli myytävä kauppatavaransa [[Tukholma]]an sekä Ruotsin Itämeren satamiin ja viedä niihin puutavaraa ja tuoda sieltä Ouluun [[vilja]]a ja [[suola]]a. Tervan, tärkeimmän vientitavaran kauppa annettiin 1648 yksityiselle tervakomppanialle ja kaupungin tervakiintiö määrättiin hyvin pieneksi. Teollisuuttakin alkoi jo syntyä 1600-luvulla, sillä vuosina 1617–1638 Plaatansaaressa toimi Suomen ainoa kiväärejä valmistanut kaira- eli poramylly. Oulun kasvu ja kehitys oli 1600-luvulla hyvin hidasta.
[[Keskiaika]]na Limingan kappelina ollut Oulu erotettiin omaksi seurakunnaksi 1606. Seurakunta kattoi Oulun kaupungin lisäksi Oulujokilaakson alueet eli myöhemmät Oulun maalaiskunnan, Muhoksen, Utajärven ja nykyisen Vaalan kirkonkylän seudun alueet, sekä Oulunsalon.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke=Kotiseutuni Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu|Vuosi=1969|Sivu=212-404|Julkaisija=Suomen maakuntajulkaisu oy}}</ref> Venäläisten poltettua ensimmäisen kirkon 1590 rakennettiin 1613 uusi puukirkko. Ensimmäinen [[pedagogio]] perustettiin Ouluun 1611 ja 1682 se muutettiin [[triviaalikoulu]]ksi.
Vuosidan puolessa välissä kaupungissa riehui tulipalo kahteen otteeseen: vuonna 1652 suurin osa kaupungin rakennuksista paloi, linnaan johtanutta siltaa myöten. Vuoden 1655 pormestarin panimohuoneesta alkunsa saanut palo aiheutti pienemmät vahingot.
| |||