Ero sivun ”Herakleitos” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Elämä: Kielioppia korjattu
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
→‎Elämä: Kielioppia korjattu, Lisätty linkkejä
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
Rivi 9:
Herakleitosta on pidetty yhtenä värikkäimmistä [[Sokrates]]ta edeltäneistä filosofeista. Häntä on pidetty jopa ihmisvihaajana, sillä hänen filosofiansa oli kaikkea muuta kuin populistista. Hänen ajatteluaan sävyttää kriittinen suhtautuminen ihmisiin, ja osan elämästään hän elikin yhteiskunnasta eristäytyneenä. Luonteeltaan hän oli itsetietoinen, ja hänen sanotaan arvostelleen ankarasti sekä aikansa muita ajattelijoita että ylipäätään koko ihmiskuntaa. Hänen sanotaan halveksineen ihmisjoukkoja, ”liian monia”, jotka viettivät unielämää heräämättä koskaan tietoiseen ajatteluun. Erityisen halveksivasti Herakleitos suhtautui uskonnollisuuden ulkokohtaisiin muotoihin.
 
[[Diogenes LaertiokseltaLaertios tiedetään,| ettäDiogenes Laertioksen]] mukaan Herakleitos myös kirjoitti kirjan. Diogenes kertoo myös, että HerakleitosHän omisti kirjansa Efesoksen [[Artemiin temppeli (Efesos)|Artemiin temppelille]], Artemisionille, joka oli yksi 500-luvun eaa. suurimmista temppeleistä, ja kirja talletettiin temppeliin. Tämä on mahdollista, koska tuohon aikaan temppeleitä käytettiin usein arvokkaiden tavaroiden säilytykseen. Useat myöhemmät filosofit viittaavat kirjaan. Kirjan kerrotaan olleen saatavilla vielä [[Plutarkhos|Plutarkhoksen]] ja [[Klemens I]]:n aikana.<ref name="Kahn"/> Herakleitoksen suuri maine perustuu kirjaan. Sukupolvi tai pari sen jälkeen ”kirja sai niin suuri maineen, että se synnytti hänen filosofiansa kannattajien joukon, joita kutsuttiin herakleitoslaisiksi”.<ref>Diogenes Laertios (DL) IX.1.</ref>
 
Herakleitos lienee kirjoittanut ja opettanut [[aforismi|aforismeja]]. Mietelmien tarkoituksena oli rohkaista ajattelemaan luonnollisen lain ja järjen mukaisesti. Hänen omista kirjoituksistaan voidaan havaita viitteitä siitä, että hän eli [[Pythagoras|Pythagoraan]], [[Ksenofanes|Ksenofaneen]] ja [[Hekataios Miletoslainen|Hekataioksen]] jälkeen,<ref>Herakleitos, fragmentti 40.</ref> mutta hän ei vaikuta tunteneen [[Parmenides]]ta. Parmenides sen sijaan vaikuttaa viittaavan häneen.<ref>Parmenides, fragmentti B6.7 -> Herakleitos, fragmentti B51.</ref><ref name="Osborne"/>