Ero sivun ”Tuomarinohjeet” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tekstin parempi kulku
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
artikkeli ei parantunut paranteluista lainkaan, joten parannetaan sitä takaisin
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Rivi 1:
'''Tuomarinohjeet''' ({{k-sv|Domarregler}}, ''Muutamia yleisiä ohjeita, joita tuomarin on aina noudatettava'') on kokoelma [[Olaus Petri]]n 1500-luvulla kokoamia [[tuomari]]en noudatettavaksi tarkoitettuja eettisiä ohjeita. Niitä ei ole vahvistettu viralliseksi [[laki|laiksi]], mutta [[Ruotsi]]ssa ja [[Suomi|Suomessa]] ne on vanhan tavan mukaan painettu [[lakikirja|laki­kirjojen]] alkusivuille.<ref name="OlavusPetri1545"/><ref>{{kirjaviite | Nimeke =Suomen Laki I | Sivu =XXXI | Julkaisija = Talentum |Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi =2008 | Tunniste = ISBN 978-952-14-1286-8}}</ref><ref>{{kirjaviite|Nimeke = Sveriges Rikes Lag | Sivu = CXL |Julkaisija = Nordsteds Juridik | Julkaisupaikka =Tukholma | Vuosi =2008 | Tunniste = ISBN 978-91-39-01264-1}}</ref> Nykyäänkin ne ovat painettuina [[Suomen laki (kirja)|Suomen Laki]]- teoksessa.
 
TuomarinOlaus Petrin tuomarin­ohjeet kuuluvat pitkään tuomarikunnalletuomareille annettavien ohjeiden perinteeseen, johonjonka edustajia löytyy jo [[Vanha testamentti|Vanhasta testamentista]]<ref name="OlavusPetri1545"/> ja [[muinainen Egypti|muinaisen Egyptin]] teksteistä. Ohjeet ovat [[Raamattu]]un, antiikin [[roomalainen oikeus|roomalaiseen]] ja [[kanoninen oikeus|kanoniseen oikeus­traditioon]] sekä germaanis-pohjois­maisiin perinnäistapoihin liittyviä, ja suurelta osin ne ovat yhtä­pitäviä nykyisenkin [[lainsäädäntö|lain­säädännön]] kanssa. Perinnettä kutsutaan [[Tapaoikeus|tapaoikeudeksi]], ja se on maailmanlaajuisesti varsin yleinen.
 
Erityisesti mukana olevat, jo kirjoittamis­hetkellä vanhat [[sananlasku]]t ovat muodostuneet suomalaisen kansan­perinteen osaksi: "Mikä ei ole oikeus ja [[kohtuus]], se ei voi olla lakikaan." Osa [[vala|valojen]] vannottamiseen liittyvistä käytännön ohjeista on menettänyt uudemman lain­säädännön myötä merkityksensä, mutta osa ohjeista on edelleen ajankohtaisia hyvän oikeudenkäytön perusteita: "Tuntemattoman miehen todistus ei kelpaa", tuo esille syytetyn oikeuden kuulustella todistajaa, tahimikä syyttäjäänsäon herättänyt keskustelua [[terrorismi]]­oikeudenkäyntien yhteydessä.
 
Tuomarin­ohjeisiin sisältyy ajatus siitä, että [[rikos|rikollista]] [[rangaistus|rangaistaan]] tämän [[terapeuttinen eli korjaava teoria|ojentamiseksi parempaan]]. Tämä ei ole oikeus­historiallisesti katsottuna mitenkään itsestäänselväitsestään selvä ajatus, sillä Olaus Petrin aikana rangaistus­käytäntö pääasiassa muuttui ankarammaksi., Tuona aikanakun Ruotsi kehittyi keskitetysti hallituksi valtioksi,. ja ajanAjan oikeus­käytännössä rangaistusten päätarkoituksena pidettiin usein kansan [[peloteteoria|pelottamista]] sekäja jumalallisen koston toteuttamista jo maan päällä. Olaus Petrin näkemys sai laajempaa kannatusta [[oikeusfilosofia|oikeus­filosofien]] keskuudessa vasta [[valistus]]­ajalla.
 
TuomarinOlaus Petrin myötätunto on tässä tavallisen ihmisen puolella, mikä sopii hänenOlaus edustamansaPetrin edustaman varhaisen [[uskonpuhdistus|reformaation]] teologiseen linjaan. Tuomarin vastuuta toiminnastaan [[Jumala]]lle korostetaan, ja häntä varoitetaan useaan otteeseen välttämään aiheettomien tai liiallisten [[sakko]]jen määräämisestämääräämistä oman voittonsavoiton tavoittelussatoivossa. Ohjeiden loppuyhteenvedossaloppuyhteenvedossakin sanotaankinsanotaan: "Ei väärä sakko yhtäkään tee herraa rikkahaksi, Mut laki sekä oikeus on Herran kunniaksi." KeskittyminenOhjeissa sakkokäytäntöönpainotetaan lieneemyös tässäkinkansalaisten uskonpuhdistuksen[[oikeusturva]]a tuote,sekä reformaationyhteiskunnallista olennaisestija lähdettyä katolisen emäkirkon aiemmanoikeudellista [[Lutherin teesit|anekaupan kritiikistätasa-arvo]]a.
Olaus Petrin näkemys siis saikin laajempaa kannatusta [[oikeusfilosofia|oikeus­filosofien]] keskuudessa vasta [[valistus]]­ajalla.
 
Tuomarin myötätunto on tässä tavallisen ihmisen puolella, mikä sopii hänen edustamansa varhaisen [[uskonpuhdistus|reformaation]] linjaan. Tuomarin vastuuta toiminnastaan [[Jumala]]lle korostetaan, ja häntä varoitetaan useaan otteeseen välttämään aiheettomien tai liiallisten [[sakko]]jen määräämisestä oman voittonsa tavoittelussa. Ohjeiden loppuyhteenvedossa sanotaankin: "Ei väärä sakko yhtäkään tee herraa rikkahaksi, Mut laki sekä oikeus on Herran kunniaksi." Keskittyminen sakkokäytäntöön lienee tässäkin uskonpuhdistuksen tuote, reformaation olennaisesti lähdettyä katolisen emäkirkon aiemman [[Lutherin teesit|anekaupan kritiikistä]].
 
Ohjeissa painotetaan myös kansalaisten [[oikeusturva]]a sekä yhteiskunnallista ja oikeudellista [[tasa-arvo]]a.
 
==Otteita tuomarinohjeista==