Ero sivun ”Mehikasvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
[[Kuva:Split_Aloe.jpg|thumb|200px|[[Aaloe]]n haljennut lehti paljastaa paksun vesivaraston.]]
'''Mehikasvi''' eli '''sukkulentti''' on [[kserofyytti]] eli pitkäaikaiseen kuivuuteen sopeutunut [[kasvi]], jolla on suuret [[vesisolukko|vesisolukot]], pieni haihtumispinta-ala ja paksu [[kutikula (kasvitiede)|päällyskalvo]]. Mehimäisen osan perusteella mehikasvit voidaan jakaa ''mehivartisiin'' eli ''varsisukkulentteihin'' (muun muassa [[kaktuskasvit|kaktus-]] ja [[tyräkkikasvit]]) ja ''mehilehtisiin'' eli ''lehtisukkulentteihin'' (muun muassa [[maksaruohot]] ja [[agaavet]]) kasveihin.
Vaikka kaikki kasvit pystyvät varastoimaan lehtiinsä vettä tietyssä määrin, ovat mehikasvit erikoistuneet siihen parhaiten, ja niinpä ne selviävät kuivissa olosuhteissa, missä on vain vähän muita kasveja kilpailemassa elintilasta ja vähän kasvinsyöjäeläimiä. Eräillä mehikasveilla lehdet ovat suhteellisen suurikokoiset ja [[karva (kasvitiede)|karvan]] peittämät, jotta ne voivat kerätä mahdollisimman paljon kosteutta aamukasteesta. Etenkin [[kaktukset|kaktuksilla]] ja monilla tyräkkikasveilla lehdet ovat kehittyneet [[piikki (kasvitiede)|piikeiksi]], jotka haihduttavat erityisen vähän vettä ja suojaavat kasvia janoisilta eläimiltä. Niille on kehittynyt [[fotosynteesi|yhteyttävä]] mehivarsi.
Rivi 21:
| ''[[Asphodelaceae]]'' || 500 || lehti || Afrikka, Madagaskar || [[aaloet]]
|- bgcolor="#FFFFFF"
| ''Cactaceae'' [[kaktuskasvit]] || 1600 || varsi || Amerikat || lähes kaikki [[
|- bgcolor="#FFFFFF"
| ''Crassulaceae'' [[maksaruohokasvit]] || 1300 || lehti || [[
|- bgcolor="#FFFFFF"
| ''[[Didiereaceae]]'' || 11 || varsi || [[Madagaskar]] ([[kotoperäisyys|endeeminen]]) ||
| |||