Ero sivun ”Satakunnan vaakuna” versioiden välillä

Satakunnan alueen varhaisimpia tunnuksia on 1300-luvulta peräisin oleva [[sinetti]], johon on kuvattuna valtaistuimella istuva [[Pyhä Olavi]], pidellen käsissään [[Valtakunnanomena|valtakunnanomenaa]] ja kirvestä. Sinetin aihetta käytettiin myöhemmin vuonna 1952 vahvistetussa [[Ulvilan vaakuna|Ulvivan vaakunassa]]. Pyhä Olavi oli myös [[Ahvenanmaan vaakuna|Ahvenanmaan]] ja [[Uudenmaan vaakuna|Uudenmaan sinettien]] aiheina.

[[Varsinais-Suomen vaakuna|Varsinais-Suomen vaakunan]] ohella Satakunan vaakuna on yksi Suomen vanhimmista. Molemmat ovat peräisin Ruotsin kuningas [[Kustaa Vaasa|Kustaa Vaasan]] pojalleen [[Juhana III|Juhanalle]] vuonna 1557 myöntämästä vaakunasta, Juhanan tultua nykyisten Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueiden herttuaksi. Vaakunan on vielä tällöin tulkittu olleen herttakunnan [[Aurajoki|Aurajoen]] pohjoispuoliset alueet katteneen [[Pohja-Suomi|Pohja-Suomen]] tunnus. Vaakunan karhun on katsottu viittaavan silloisenviitanneen herttuakunnan pohjoisosien villiin luontoon.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jussi Iltanen|Nimeke=Suomen kuntavaakunat|Vuosi=2013|Sivu=14|Julkaisija=Karttakeskus}}</ref> Pohja-Suomen karhutunnusta käytettiin myöhemmin Satakunnan [[Kruununvouti|kruununvoutien]] sineteissä, jonka kautta se alkoi vakiintua Satakunnan tunnukseksi 1800-luvulta alkaen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=A. W. Rancken, Kauko Pirinen|Nimeke=Suomen vaakunat ja kaupunginsinetit|Vuosi=1949|Sivu=59-60|Julkaisija=Werner Söderström oy}}</ref>