Ero sivun ”Suomalais-ugrilaiset kielet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
'''Suomalais-ugrilaiset kielet''' on perinteisen käsityksen mukaan [[Uralilaiset kielet|uralilaisten kielten]] toinen päähaara. Uralilaisen kielikunnan toinen päähaara olisivat tämän käsityksen mukaan [[samojedikielet]]. Yhdessä nämä muodostavat uralilaisen kielikunnan. Jotkut kielentutkijat käyttävät termejä ''suomalais-ugrilainen'' ja ''uralilainen'' toistensa synonyymeinä.<ref>[http://www.ugri.net/002/htm/index.htm Suomalais-ugrilainen seura]</ref> Tämä liittyy siihen, että erilliselle suomalais-ugrilaiselle kielentasolle ei viimeaikaisessa tutkimuksessa enää ole nähty riittäviä perusteluja. [[Suomalais-ugrilaiset kansat|Suomalais-ugrilaisten kielten puhujia]] on maailmassa noin 23 miljoonaa. Pienemmistä suomalais-ugrilaisista kielistä useat ovat uhanalaisia ja vaarassa kuolla sukupuuttoon. Suomalais-ugrilaisten kielten tutkimusta nimitetään [[fennougristiikka|fennougristiikaksi]].
Valtiollisia kieliä ovat [[suomen kieli]], [[viron kieli]] ja [[unkarin kieli]]. Muut suomalais-ugrilaiset kielet ovat vähemmistökieliä, joilla on joissain Venäjän federaation osissa virallisen kielen asema venäjän rinnalla, esimerkiksi [[Udmurtia]]ssa<ref name=constitution>[http://constitution.garant.ru/region/cons_mariy/chapter/d60e93439c93a0a5348ed8181732bb33/ Конституция Республики Марий Эл, ст. 15.]</ref> ja [[Marin tasavalta|Marin tasavallassa]]<ref name=constitution>[http://constitution.garant.ru/region/cons_mariy/chapter/d60e93439c93a0a5348ed8181732bb33/ Конституция Республики Марий Эл, ст. 15.]</ref>. Myös suomea, unkaria ja viroa puhutaan kansallisvaltioidensa ulkopuolella vähemmistökielinä.
==Asema uralilaisten kielten joukossa==
| |||