Ero sivun ”Suomalais-ugrilaiset kielet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta sotkemisena (tehnyt 193.143.5.10) ja palautettiin versio 19364965, jonka on tehnyt Matthäus Gehägeberg Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu |
||
Rivi 2:
'''Suomalais-ugrilaiset kielet''' on perinteisen käsityksen mukaan [[Uralilaiset kielet|uralilaisten kielten]] toinen päähaara. Uralilaisen kielikunnan toinen päähaara olisivat tämän käsityksen mukaan [[samojedikielet]]. Yhdessä nämä muodostavat uralilaisen kielikunnan. Jotkut kielentutkijat käyttävät termejä ''suomalais-ugrilainen'' ja ''uralilainen'' toistensa synonyymeinä.<ref>[http://www.ugri.net/002/htm/index.htm Suomalais-ugrilainen seura]</ref> Tämä liittyy siihen, että erilliselle suomalais-ugrilaiselle kielentasolle ei viimeaikaisessa tutkimuksessa enää ole nähty riittäviä perusteluja. [[Suomalais-ugrilaiset kansat|Suomalais-ugrilaisten kielten puhujia]] on maailmassa noin 23 miljoonaa. Pienemmistä suomalais-ugrilaisista kielistä useat ovat uhanalaisia ja vaarassa kuolla sukupuuttoon. Suomalais-ugrilaisten kielten tutkimusta nimitetään [[fennougristiikka|fennougristiikaksi]].
Valtiollisia kieliä ovat [[suomen kieli]], [[viron kieli]] ja [[unkarin kieli]]. Muut suomalais-ugrilaiset kielet ovat vähemmistökieliä, joilla ei ole virallista asemaa yhdessäkään valtiossa koko valtion alueella. Venäjällä joissakin tasavalloissa puhutut suomalais-ugrilaiset kielet ovat virallisen paikalliskielen asemassa. Myös suomea, unkaria ja viroa puhutaan kansallisvaltioidensa ulkopuolella vähemmistökielinä.
==Asema uralilaisten kielten joukossa==
| |||