Sana karelianismi otettiin käyttöön vasta paljon myöhemmin kuin suomalaiset taiteilijat tekivät vaelluksiaan Karjalaan. Sanan otti käyttöön kulttuurintutkija ja professori [[Yrjö Hirn]] vuonna [[1939]] julkaistun kirjansa ''Matkamiehiä ja tietäjiä'' -artikkelissa. Se perustui Norrköpingissä Ruotsissa 26. lokakuuta 1938 pidettyyn "suomalaisessa iltamassa" ja muualla Ruotsissa pidettyihin esitelmiin.<ref>Yrjö Hirn, Matkamiehiä ja tietäjiä. Tutkielmia suomalaisesta sivistyksestä ja Kalevala-romantiikasta. Otava. Helsinki 1939, s. 6</ref> Hirnin kirjan artikkelissa, joka on otsikoitu ''Kalevala-romantiikka ja [[Akseli Gallen-Kallela]] sekä muutamia mietteitä karelianismista Suomen sivistyselämässä'' kirjoittaja mainitsee, "...sivistyselämämme virtauksesta, jota voisi nimittää karelianismiksi". Siinä Hirn kertoo tuovansa esille "eräitä alastomia tosiasioita, jotka osoittavat Karjalan harrastuksen ja Kalevalan harrastuksen yhteenkuuluvaisuutta".<ref>Yrjö Hirn, Matkamiehiä ja tietäjiä. Tutkielmia suomalaisesta sivistyksestä ja Kalevala-romantiikasta. Otava. Helsinki 1939, s. 203</ref>
