Ero sivun ”Kuikka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuvitusta
Rivi 8:
| iucn_versio = 2013.2
| iucn_viitattu = 9.4.2014
| kuva = GaviaBlack-throated arctica1Diver, Oulu, Finland 02 (15195370798).jpg
| leveys = 250
| kuvateksti = Kuikka Oulussa vuonna 2014.
| domeeni = [[Aitotumaiset]] Eucarya
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia
Rivi 39:
Kuikan soidinääni on kauas kuuluva ''kuiik-ko kuiik-ko'', jota se päästää varsinkin touko-kesäkuun aamuina ja iltoina.<ref name="lasselaine">{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Lasse J. | Nimeke = Suomalainen Lintuopas| Vuosi= 1998| Sivu = 30| Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Gummerus| Isbn = 951-32-0006-x }}</ref> Linnun muita ääniä ovat matala, narahtava ja hieman valittava ''aoor'' tai ''arkk''.<ref name="lasselaine" /> Ennen sukellusta kuikka päästää usein helähtävän ''kluik''-äänen.<ref name="lasselaine" />
 
=== Elinikä ===
Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] kuikka on ollut vähintään 13 vuoden ja 29 päivän ikäinen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://luomus.fi/fi/lintujen-ikaennatykset | Nimeke = Lintujen ikäennätykset| Tekijä = | Julkaisu = Luomus| Ajankohta = 28.5.2019| Julkaisija = | Viitattu = 19.7.2020 }}</ref> Euroopan vanhin on ollut saksalainen, ainakin 27 vuoden ja 10 kuukauden ikäinen yksilö.<ref>[http://genomics.senescence.info/species/entry.php?species=Gavia_arctica Longevity, ageing and life history of ''Gavia arctica''] {{en}}</ref>
 
Rivi 62:
 
== Kuikka ja ihminen ==
[[Tiedosto:Black-throated Diver (Gavia arctica) (summer).jpg|pienoiskuva|vasen|Piirros kuikasta vuodelta 1918.]]
Suurehkosta koostaan huolimatta kuikka on erittäin arka lintu, ja ihmisen havaittuaan se usein sukeltaa jopa satoja metrejä pitkiä matkoja. Aiemmin kuikkaa vainottiin, koska sen kalaa syövänä pelättiin vievän kalastajien saaliit ja sitä pidettiin vahinkoeläimenä. 1800-1900-lukujen vaihteessa kuikkia tapettiin vuosittain satamäärin. 1950-luvulla linnun arvostus alkoi lisääntyä, mutta yhä nykyäänkin kuikkia uhkaavat kalastajien verkot ja kesäasutuksen leviäminen järvien rannoille. Kuikka vaatii pesäpaikakseen rauhallisen ja eristyneen sopen saaren tai niemen kärjestä, eikä sopivia paikkoja ole enää yhtä paljon kuin aiemmin. Myös vesistöjen sääntely ja [[rehevöityminen]] uhkaavat kuikan tulevaisuutta. Maanlaajuisesta rauhoituksesta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/kuikka | Nimeke = LuontoPortti: Kuikka (Gavia arctica) | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.5.2021 | Kieli = }}</ref> huolimatta Suomen kuikkakanta näyttää olevan hitaasti taantumassa, vaikka vielä tällä hetkellä laji luokitellaankin elinvoimaiseksi.<ref name="maakuntalintu">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/28/kuikka-pohjois-savon-maakuntalintu | Nimeke = Kuikka - Pohjois-Savon maakuntalintu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.5.2021 | Kieli = }}</ref> Toisaalta linnun on myös arveltu vähitellen sopeutuvan ihmisen läsnäoloon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20140401154344/https://umami.fi/vapaa-aika/jyrki/kuikka-mystinen-alkulintu/ | Nimeke = Kuikka, mystinen alkulintu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.5.2021 | Kieli = }}</ref>
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuikka